Borealin kasvinjalostajien vuosikello on nytkähtänyt uuden kasvukauden alkuun. Ilma on odotusta täynnä ja mieli rientää jo jalostajien työn tärkeimpään vaiheeseen – valintojen ja havaintojen tekoon. Koeruuduilla onkin kesän aikana meneillään todellinen ”kykyjenetsintäkilpailu”. Tulevaisuuden lajikkeilta vaaditaan monenlaista ”talenttia”, jotta ne menestyvät uusien haasteiden edessä ja täyttävät yleisön toiveet ja tarpeet.

Edessä on kasvukausi, jonka säistä ja valintaolosuhteista ei ole varmuutta. Se kuitenkin on varmaa, että tavoitteena on valita parhaat lajikekandidaatit pohjoisiin oloihimme tulevia vuosia ja vuosikymmeniä varten.

Tulevan kasvukauden aikana jalostaja pääsee ruuduilla bongaamaan uusia, entistä parempia lajikkeita jo lähivuosille. Toisaalta tähtäimessä täytyy jo olla kaukaisemman tulevaisuuden tähtilajikkeet. Täytyisi vain tietää, minkälaisia ominaisuuksia lajikkeilta vaaditaan; muuttuvatko sadon käyttäjien laatutoiveet, millaista kasvitautien ja tuholaisten kestävyyttä vaaditaan ja miten ympäristö - niin ilmasto kuin maatalouspolitiikkakin - vaihtelee.

Kasvinjalostuksessa pitää arvioida tulevaisuuden tarpeita vuosikymmenen jopa - kymmenien päähän. Tulevaisuuden ennustaminen on haastava tehtävä ja Borealilla ollaankin säännöllisessä vuoropuhelussa sekä viljelijöiden että satoa käyttävän teollisuuden kanssa. Asiakkailtamme saatavan palautteen ja toiveiden perusteella voidaan eri lajien jalostusohjelmia säätää niin, että tulevaisuudenkin tähdet voidaan tehdä.

Meillä Borealilla on onneksi kotikenttäetu. Jalostusaineistoja testataan vuosien ajan omalla maaperällä, Suomen eri viljelyalueilla. Näin uudet lajikekandidaatit kulkevat oman ilmastovaihtelumme läpi ja niiden sopeutuminen meikäläisiin kasvukausien ja -olojen kirjoon tulee kunnolla testattua.

Takaisin tähän päivään: Nyt jalostajien arvioitaviksi on ympäri Suomea kylvetty kokeita, joissa uusien lajikkeiden kyvyt punnitaan. Joukosta valitaan lajikkeet niin aikaisuutta tarvitseville pohjoisemman Suomen viljelijöille kuin Etelä-Suomen pidempää kasvukautta ja suurta satopotentiaalia hyödyntävienkin viljelijöiden tarpeisiin.

Syysviljojen ja -öljykasvien talvehtimiskykyä ja kasvuun lähtöä on jo havainnoitu ja nurmikokeilta mitataan pian satoa ja sulavuutta. Kevätkylvöisten kasvilajien havaintosesonki antaa vielä hetken odottaa itseään ja sitä ennen jalostajilla on hetki aikaa ladata akkuja ennen keskikesän aherrusta ja ”kykyjenetsinnän” sesonkia.