Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen? Tätä pohdimme aika ajoin viime viikolla vieraillessamme Farmitin kasvinviljelykanavan matkalla Etelä-Ruotsissa ja Borgebyn peltopäivillä.

Skånessa pellot lainehtivat avarina, syysvehnäkasvustot näyttivät komeilta, syysrapsit kasvattivat suuria lituja ja kevätmuotoiset mallasohrat olivat komeasti tähkällä. Rikkakasvitkin tuntuvat olevan kauniimpia lahden toisella puolen, kun pellon pientareilla kukkivat kesäkuun lopulla unikot ja ruiskaunokit. Vaikka nopeasti ajateltuna kaikki tuntui olevan paremmin, meillä Suomessa on kuitenkin omat etumme, esimerkiksi kaikkein viheliäisimmät kasvitaudit ja rikkakasvit eivät ole vielä levinneet pohjoisiin oloihimme, kiitos kylmän talvemme.

Viljelyn panostukset oloissamme soveltuviin kasvilajeihin ja viljelymenetelmiin kannattaa. Ilmasto muuttuu, mutta se tapahtuu hitaasti. Tänä vuonna viileänä ja kosteana edennyt kesä osoittaa taas eri vuosien välisen suuren vaihtelun oloissamme. Viime vuonna tähän aikaan kesää hikoiltiin helteissä ja paikka paikoin tuskailtiin veden puutetta. Lajikkeiden menestyminen vaihtelevissa oloissa ja erilaisina vuosina nouseekin meillä arvoonsa, kun vuosien väliset vaihtelut asettavat omat haasteensa.

Uudet mielenkiintoiset kasvilajit ja viljelytekniikat rantautuvat meille pikkuhiljaa ja on hienoa, että viljelijöiden joukossa on edelläkävijöitä, jotka rohkeasti kokeilevat uusia menetelmiä. Esimerkiksi syysmuotoiset kasvit tulevat olemaan tulevaisuudessa nykyistä isommassa viljelyssä Suomessa, vaikka kevätmuotoiset viljat ja öljykasvit meillä valtalajeina säilyisivätkin. Ilmastoennusteiden mukaan näillä leveysasteilla kevään kuivuus lisääntyy ja kasvukausi pitenee, jolloin syyskylvöillekin aikaa saadaan lisää.

Tällä hetkellä kiinnostusta syysmuotoisiin lajeihin on niin viljoilla kuin öljykasveillakin, mutta syksyn olosuhteet sanelevat pitkälti näiden lajien viljelyalan suuruuden. Erityisesti syysviljojen osalta meille soveltuvia vaihtoehtoja on varsin hyvin tarjolla. Uudet ruislajikkeet, sekä perinteiset että hybridit, ovat selkeitä parannuksia vanhempiin verrattuna ja ne ovatkin osaltaan piristäneet rukiin viljelyä.

Sääoloille emme mitään mahda. Suunnitelmallisuus, riskien jakaminen ja oloihimme sopivien ratkaisujen hyödyntäminen kannattaa. Viljelläänhän meillä Suomessa maailman pohjoisimpia peltoja. Ja voimme tehdä sen ylpeydellä, omaa osaamistamme ja olojamme arvostaen. Ruoho vihertää siis aidan tälläkin puolen.