Kuluttajat haluavat syödä kotimaista ruokaa. He haluavat myös tietää ruokansa alkuperän. Lihapuolella tämä näkyy jo selvästi, esimerkiksi broileripakettien kyljessä ilmoitetaan lihan tuottaneen tilan nimi.

Viljaketju on myös ottamassa askelia paremman jäljitettävyyden suuntaan. MMM:n Laatuketjun ja MTT:n hankkeessa selvisi, että kuluttajia kiinnostaa leivän alkuperä kaikkine vaiheineen pellolle saakka. Kuluttajat haluavat kuulla faktoja korulauseiden sijaan. Positiivista on huomata myös se, että kuluttajia kiinnostaa viljelijöiden hyvinvointi ja toimeentulo.

Vuosi 2013 jäi mieleen Eurooppaa kuohuttaneista lihan alkuperähuijauksista. Loppuvuodesta peräänkuulutettiin myös leivän alkuperää, kun esille nostettiin tuontitaikinasta leivottavat kauppojen paistopisteiden tuotteet. Lisäksi lähes jokavuotinen ”kohu” syntyy, kun selviää, ettei ruisleipä olekaan leivottu kokonaan kotimaisesta viljasta. Ei siis ole ihme, että ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia.

Kotimaisilla lajikkeilla kotimaista ruokaa

Viljaketju alkaa siemenestä. Tai oikeastaan ketju alkaa lajikkeesta. Siemeneen ladattu lajikkeen perimä määrittelee miltä siemenestä versova kasvi näyttää, miten paljon ja minkä laatuista satoa se tuottaa.

Vaikka lajikkeellisuus ei viljaketjussa vielä juurikaan kuluttajalle asti näy, voi viljelijä vaikuttaa sadon laatuun paljonkin jo lajikevalinnalla. Useat laatutekijät kun ovat lajikeominaisuuksia. Luonnollisesti myös satoa käyttävän elintarviketeollisuuden kannalta laatu on tärkeässä roolissa. Prosesseihin halutaan laadultaan mahdollisimman sopivaa raaka-ainetta.

Lajikkeiden jalostuksessa laadun räätälöiminen satoa käyttävien asiakkaiden tarpeita vastaavaksi on yksi kasvinjalostaja Borealin asiakaslähtöisen toiminnan perusperiaatteita. Paikallisen jalostuksen etuna onkin, että kotimaisen teollisuuskäytöntarpeet pystytään tiiviin yhteistyön ansiosta ottamaan hyvin huomioon.

Pohjoista kasvua 20 vuotta

Boreal Kasvinjalostus Oy on jalostanut paikallisiin olosuhteisiimme sopivia lajikkeita 20 vuoden ajan. Kaksikymppisellä yrityksellä on kuitenkin paljon pidemmät perinteet ja iso vastuu kotimaisen kasvintuotannon, ja koko elintarvikeketjun tuottavuuden varmistajana. Vuonna 1994 perustettuun Borealiin yhdistettiin suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja perinteet. Suomalainen kasvinjalostus puolestaan katsotaan alkaneeksi, kun Suomen kylvösiemenyhdistys perustettiin vuonna 1904, eli 110 vuotta sitten.

Alkanut vuosi onkin Borealin ja koko suomalaisen kasvinjalostuksen juhlavuosi. Vuoden aikana tulemme järjestämään runsaasti tilaisuuksia, joissa on tarjolla uusinta tietoa lajikkeistamme. Tervetuloa mukaan!