Valitettavasti nykytilanteessa ruisleivissämme on yhä enemmän mukana ulkolaista makua. Viime syksynä ruista kylvettiin ennätysmäisen vähän, ja siksi ensi talvena kotimaista ruista riittäneekin vain joka toiseen ruisleipään. Koska nyt sekä leipomoteollisuus että kuluttajat haluavat siirtyä 100- prosenttisesti suomalaiseen ruisleipään, tulee rukiin viljelyä lisätä kysyntää vastaavalle tasolle.

Perinteiset ruislajikkeet ovat aina olleet pitkäkortisia ja heikkorakenteisia. Puintihetkellä ne yleensä ovat laossa, oli sitten käytetty korrenvahvistajaa tai ei. Vaikka kasvinjalostuksen myötä on saatu viime vuosikymmeninä viljelyyn uusia lajikkeita, on niissä edelleen perintönä säilynyt pitkäkortisuus ja satotason vaatimattomuus. Tiken tilastojen mukaan 10 vuoden keskisato (vuodet 1994-2003) oli vain 2.280 kg/ha.

Rukiin viljelyssä alkoi uusi aikakausi kun 2000- luvun alussa kun käyttöön ensimmäinen hybridilajike. Tämän jälkeen on hybridilajikevalikoima laajennut, ja nyt on saatavilla useimpia entistä satoisampia hybridilajikkeita.

Hybridilajikkeilla suuri sadontuottokyky

Hybridilajikkeille ominainen korkea sato perustuu ns. hybridivaikutukseen; kasvi tuottaa runsaasti sivuversoja ja tähkiä, tähkät ovat pitkiä ja siemenen koko suuri. Hybridilajikkeen mahdollistama korkea sato saavutetaan, kun se kylvetään oikeaan aikaan, käytetään pientä siemenmäärää, kylvetään 2 cm syvyyteen hyvässä kasvukunnossa olevalle pellolle. Korkea sato edellyttää myös riittävää lannoitusta ja tarpeenmukaista kasvinsuojelua. Kasvintuhoojien kohdalla kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota syksyllä lumihomeen torjuntaan ja kesällä tautien torjuntaan Näihin ongelmiin on koetoiminnan myötä löydetty uusia entistä tehokkaampia kahden eri valmisteen yhteiskäyttöratkaisuja. Muutamina vuosina on hybridilajikkeilla saatu käytännön viljelyksillä 8–9 tonnin hehtaarisatoja. Viime vuonna Viikin satokilpailussa jopa ylitettiin kymppitonnin hehtaarisato.

Kevään viljelysuunnitelmiin hybridiruis

Hybridirukiin suositeltavin kylvöaika on elokuun kahdella viimeisimmällä viikolla. Koska pääosin rukiin kylvö suuntautuu korjatun viljasadon jälkeen, kannattaa viljelysuunnitelmissa varautua kylvämään tulevalle ruislohkolle aikainen viljalajike. Uusien syysrapsilajikkeiden ansiosta voi rukiin viljelysuunnitelman tähdätä jo myös kasvukaudelle 2014. Etelä-Suomessa ns. normaalikasvukautena päästään syysrapsin sato korjaamaan elokuun 20 päivän paikkeilla. Syysrapsipeltoon rukiin suorakylvö onnistuu hyvin, ja rapsin vahva esikasvivaikutus mahdollistaa hybridiruislajikkeelle vieläkin suurempaa satoa.

Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta – kuluttajaan.

Tavoitteena on nostaa rukiin viljelytaso vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle ja nostaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa.

Tavoitteiden toteutumiseksi pyritään parantamaan rukiin kilpailukykyä viljelykasvina, rukiin viljelyn edellytyksiä ja jäljitettävyyttä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan keinoin.