Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa jotkut ihmiset, joilla ei ole omaa maataloustoimintaa, ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon, jotta ovat saaneet ostaa ja käyttää ammattikäyttöön tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä.

"Ihmiset ovat voineet jopa edelleen myydä ammattikäyttöön rajoitettuja valmisteita ihmisille, joilla kyseistä tutkintoa ei ole", Tukesin ylitarkastaja Sanna Koivisto kertoo.

Koivisto muistuttaa, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja käyttävät ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä muualla kuin omassa maataloustoiminnassaan tai välittävät niitä eteenpäin, syyllistyvät kemikaalirikkomukseen.

Ammattikäyttöön tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen pakkauksissa on erikseen maininta siitä, että niiden luovuttaminen muille kuin tutkinnon suorittaneille henkilöille on kielletty.

"Ei ole sallittua suorittaa tutkintoa, ostaa myrkkyjä ja käyttää niitä kotona tai mökillä ja edelleen välittää niitä muille henkilöille. Mikäli näin toimii, rikkoo kemikaalilakia."

Miksi maanviljelijät ovat erioikeutettuja?

Osa jyrsijämyrkyistä on rajoitettu vain koulutetuille ammattilaisille. Suomessa tällaisia ammattilaisia ovat tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja maanviljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan.

Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö saa käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä, kun hän tekee torjuntaa omassa maataloustoiminnassaan. Tämä poikkeus on sallittu maatalousyrittäjille, koska oletetaan, että he suorittavat kasvinsuojelututkinnon maataloustoimintaansa varten.

"Mutta aina kun myy jyrsijätorjuntapalveluita ulkopuolisille, tarvitaan tuholaistorjujan tutkinto", Koivisto muistuttaa.

Vaikka kasvinsuojelulain mukainen kasvinsuojelututkinto käsittelee jyrsijämyrkkyjä ja jyrsijätorjuntaa suppeasti, se kuitenkin antaa maanviljelijälle edellytykset ymmärtää, mikä on käyttöohjeiden merkitys ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta. Lisäksi tutkinto antaa valmiudet toimia ohjeiden mukaisesti, sillä kasvinsuojeluaineita ja jyrsijämyrkkyjä koskevat osin samat periaatteet: käyttöohjeet tulee lukea sekä annostelua ja riskinhallintatoimia tulee noudattaa.

Miksi kuluttajat eivät saa torjua rottia jyrsijämyrkyillä?

Jyrsijämyrkyt ovat hyvin vaarallisia kemikaaleja, ja ne ovat vaaraksi muille eläimille. Jyrsijämyrkyt voivat aiheuttaa muiden eläinten myrkytyksiä ja pahimmillaan jopa kuoleman, jos ne pääsevät syömään jyrsijämyrkkyjä tai myrkyttyneitä jyrsijöitä. Tämän vuoksi kuluttajat voivat ostaa vain hiirien torjuntaan tarkoitettuja myrkkyjä, jotka on pakattu syöttilaatikoihin siten, ettei käyttäjien tarvitse itse koskea myrkkyihin. Lisäksi syöttilaatikoiden tarkoitus on estää hiiriä suurempia eläimiä syömästä myrkkyä.

Kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa jyrsijämyrkyissä käytetään samoja tehoaineita kuin ammattikäyttövalmisteissa, mutta ammattikäyttöön tarkoitettuja valmisteita myydään suuremmissa, vähintään kolmen kilon, pakkauksissa. Ammattilaiset ovat oikeutettuja käyttämään jyrsijämyrkkyjä rakennusten ympäristössä, viemäreissä ja kaatopaikoilla. Kuluttajakäyttöön tarkoitettuja valmisteita saa käyttää vain hiirien torjuntaan sisätiloissa.

Kuluttajat eivät saa torjua rottia jyrsijämyrkyillä, koska se aiheuttaa suuremman riskin muiden eläinten myrkytyksille kuin hiirien torjunta. Rottien torjunta edellyttää vähintään kymmenkertaisia myrkkymääriä hiirien torjuntaan verrattuna ja lisäksi rottia on torjuttava ulkona, jolloin vaarana on myrkkysyöttien leviäminen syöttilaatikoiden ulkopuolelle esimerkiksi pikkulintujen tai oravien kuljettamina. Lisäksi on epätodennäköistä, että yksityishenkilöt pystyisivät torjumaan riittävän tehokkaasti koko rottapopulaatiota niiden esiintymisalueella.

Koivisto muistuttaa myös, että tehottomasti tehty torjuntayritys edesauttaa rottien resistenssin eli sietokyvyn kehittymistä. Tämän jälkeen normaalit annokset myrkkyä eivät rottiin enää tehoa.

Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) (Koko uutinen täällä.)