Olet täällä

Tunnista magnesiumin puutosoireet kasvustosta - Magnesium ravinteena

Farmitin ajankohtaisuutisissa käydään kevään kuluessa "Opi tunnistamaan ravinteiden aiheuttamat puutosoireet" –sarjassa tietoiskujen avulla läpi, millaisia oireita ravinnepuutokset aiheuttavat kasvukaudella öljykasveilla ja viljoilla. Sarjan aikaisemmissa osissa on jo kerrottu

Tässä osassa kerrotaan magnesiumin puutosoireista ja magnesiumin merkityksestä kasviravinteena. Seuraavien osien aiheita ovat kalsiumin, typen ja eri hivenravinteiden puutosoireet rypsillä ja viljoilla sekä kyseisten ravinteiden merkitys kasvissa.

Magnesium aiheuttaa lehtisuonien väliin kellertymistä

Magnesiumin puutosoireet ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia, tosin sitä voi esiintyä hyvinkin yleisesti karkeilla kivennäismailla viljelyllä perunalla. Koska magnesium on helposti liikkuva ravinne, puutosoireet esiintyvät ensin vanhoissa lehdissä. Magnesiumin puutteessa lehtisuonten väliin muodostuu kellertäviä, kloroottisia alueita. Lehtisuonten ympärille jää kuitenkin tavallisesti kapea vihreä alue. Lehtien reunoissa voi esiintyä myös punerrusta.  Myöhemmin lehtien reunat ja suonien väliset alueet voivat muuttua ruskeiksi.

Lohkon magnesiumin puutosriskiä lisäävät:

  • Happamat maat (alhainen pH)
  • Hiekkapitoiset maalajit
  • Kaliumrikkaat maat
  • Kylmä ja märkä sää
  • Liian runsas kaliumlannoitus

Magnesiumin tehtävät kasvissa

Kasvi ottaa magnesiumia maasta kahdenarvoisena kationina (Mg2+). Kasvin sisällä magnesium liikkuu helposti kasvinosasta toiseen ja se toimii kasvissa hyvin monipuolisissa tehtävissä.

Magnesiumin tärkein tehtävä on toimia lehtivihreämolekyylien keskusatomina. Sen ympärillä on neljä typpiatomia. Siten sillä on tärkeä merkitys yhteyttämisessä. Lehtivihreän eli klorofyllin muodostuminen voi vaikeutua sekä typen että magnesiumin puutteen vuoksi. Magnesiumin puutteessa yhteyttäminen heikkenee ja tämän vuoksi myös kasvin laskee. Samalla satokin pienenee.

Klorofyllin lisäksi kasvissa esiintyy muitakin yhdisteitä, jotka sisältävät magnesiumia. Näitä ovat muun muassa siemenissä esiintyvä fytiini eli siemenen vararavinto. Magnesiumia on myös soluseinissä esiintyvässä pektinaatissa.

Magnesium toimii useiden eri entsyymien aktivaattorina, joten se on monien kemiallisten reaktioiden kannalta välttämätön ravinne. Joissakin tapauksissa mangaani (Mn2+) voi korvata magnesiumia entsyymien aktivoinnissa.

Magnesium on mukana fosforylaatiossa, jossa muodostuu kemiallisten reaktioiden kannalta välttämättömiä runsasenergisiä ATP-yhdisteitä. Magnesium osallistuu myös valkuaisaineiden, hiilihydraattien ja rasvojen muodostumiseen ja niiden kulkeutumiseen kasvin eri osiin.

Magnesium toimii kaliumin ja kalsiumin ohella kasvien osmoottisen potentiaalin (suola-vesitasapaino) säätelijänä. Solujen suola-vesitasapaino puolestaan vaikuttaa veden ja ravinteiden kuljetukseen kasvissa.

Magnesium-kationi on mukana RNA-synteesissä. Siinä geneettinen informaatio siirtyy valkuaisaineiden muodostumisen ohjeeksi.

Magnesiumin on öljykasveilla todettu parantavan kukintaa, satoa, siementen öljypitoisuutta sekä tasoittavan tuleentumista.

Lannoitussuositus

Peltoviljelyyn tarkoitetut moniravinteiset YaraMila NPKS-lannoitteet sisältävät magnesiumia 0,5-1,0 %.  Pellon kalkitus magnesiumpitoisella kalkilla. Magnesiumravinne tai Biotiitti.


Viljoilla magnesiumin selkeässä
puutteessa lehtien reunoissa
esiintyy kellertymistä ja ruskeita
alueita alkaen lehtien kärjistä.
Oireet alkavat tavallisesti
vanhemmista lehdistä, jotka
muuttuvat kellertäviksi lehtivihreän
vuoksi.
Kuva: Yara International


Magnesiumin puute vähentää
lehtivihreän muodostumista ja lehti
jää vaaleamman vihreäksi kuin
normaalisti. Ankarassa
magnesiumin puutteessa lehtien
reunat voivat myös ruskettua.


Öljykasveilla magnesiumin puute ilmenee lehtisuonten välisenä kellastumisena. Lehtisuonten ympärille jää kuitenkin tavallisesti kapea vihreä alue. Lehtien reunoissa voi esiintyä myös punerrusta.
Kuva: Yara International

 

Tekijä: 

Samankaltaista sisältöä