Viljelyalan Yhteistyöryhmä (Vyr) julkaisi Maaseutuviraston kokoaman tilaston pohjalta kuluvan vuoden viljelyalat lajikkeittain. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin.

Kevätvehnän viljelyala laski 178 000 hehtaariin (2017: 181 000 ha). Tänä vuonna viljelyssä on 63 eri kevätvehnälajiketta, joista Quarna on viljellyin toista vuotta peräkkäin.

Syysvehnän viljelyala kutistui rajusti 10 900 hehtaariin (2017: 35 400 ha). Ceylon kipusi viljellyimmäksi lajikkeeksi kattaen 28 prosenttia syysvehnäalasta.

Syys- ja kevätrukiin yhteenlaskettu ala jäi 17 400 hehtaariin (2017: 31 700 ha). Perinteinen populaatiolajike Reetta on pitänyt ykköspaikkansa ja kattaa 16 400 hehtaarin syysruisalasta 37 prosenttia. Kevätruislajikkeista viljellyin oli jälleen Juuso, jota kylvettiin vajaalle 700 hehtaarille.

Rehuohra-ala nousi 374 800 hehtaariin (2017: 359 900 ha). Brage piti paikkansa viljellyimpänä lajikkeena vajaan 13 prosentin osuudella.

Mallasohran viljelyala nousi 87 900 hehtaariin (2017: 75 200 ha). RGT Planet nappasi viljellyimmän lajikkeen tittelin viime vuoden suosikilta Harbingerilta, joka jäi tänä vuonna kakkoseksi.

Kaura-ala jäi tänä vuonna 324 400 hehtaariin (2017: 331 700 ha). Niklas kipusi viljellyimmäksi lajikkeeksi ja Meeri nousi kakkoseksi.

Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala laski 58 300 hehtaariin (2017: 67 000 ha). Kevätrapsiala (29 800 ha) peittosi kevätrypsialan (26 700 ha) myös tänä vuonna. Syysöljykasvien viljelyala on yhä melko pieni: syysrypsiä viljellään 700 hehtaarilla ja syysrapsia 1 000 hehtaarilla.

Kevätrypsilajikkeista viljellyimmäksi nousi Synthia ja kevätrapsilajikkeista kärkeä pitää Proximo. Syysrypsilajikkeista viljellyin oli Largo ja syysrapsilajikkeista Pioneer Maximus.

Viljelyalat lajikkeittain 2018

Lähde: Maaseutuvirasto (Mavi) ja Vilja-alan Yhteistyöryhmä (Vyr)