Satoa on tänä vuonna korjattu pääosin hyvissä olosuhteissa, ProAgria tiedottaa. Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat kuitenkin muodostuneet erittäin suuriksi eri alueiden ja tilojen välillä. Pahiten kuivuudesta kärsivät eteläisen Suomen kasvustot.

Yleisesti ottaen kesän vaikeista olosuhteista selviytyivät parhaiten syysviljat, vanhat apilanurmet, aikaisin kylvetyt kasvustot, herne, maissi ja öljykasvit.

Puinnit lopuillaan – sato jää tavanomaisesta

Syysviljojen puinnit saatiin päätökseen elokuun lopussa hyvässä säässä. Puintikosteudet olivat viimeisissä erissä yleisesti 16–20 prosenttia.

Ruissato jäi tavanomaista pienemmäksi lähes koko maassa. Kymenlaaksossa sekä osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ruissato jäi puoleen keskimääräisestä, mutta Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saatiin normaali sato. Rukiin laatu viimeisissä puintierissä oli hyvä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Muualla maassa sadon laatu on tyydyttävä.

Syysvehnän sadon arvioidaan olleen viimeisissä puintierissä useimmilla alueilla 70-80 % keskimääräisestä, mutta Pohjois-Pohjanmaalla normaali. Syysvehnän laatu oli hyvä etenkin viimeisissä erissä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kevätviljat on nyt lähes kokonaan puitu. Pääosa sadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, vaikka sateet hidastuttivatkin paikoitellen viimeisten lohkojen puinteja.

Kevätviljojen puintikosteudet olivat yleisesti 15-18 %. Kesän harvojen sateiden ajoittuminen ja maalajierot näkyvät selvästi kevätviljan satotuloksissa. Kevätvehnän viimeisten erien sato jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sato jäi huonoksi. Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan viimeisissä erissä sato oli keskimääräinen. Sadon laatu viimeisissä erissä oli hyvä Etelä-Suomessa ja muualla maassa tyydyttävä.

Ohran ja kauran viimeisien erien sato jäi useimmilla alueilla 60–80 prosenttiin keskimääräisestä. Etelä-Suomen kuivimmilla alueilla satotasot jäivät alle puoleen keskimääräisestä. Vain Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla viimeisissä erissä ohrasato oli normaali.

Viimeisten kauraerien satotaso oli normaali ainoastaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Kauran laadussa on suuria vaihteluita. Ohrasadon laatu viimeisissä erissä oli tyydyttävä tai hyvä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla.

Kevätöljykasvisato normaalia pienempi lukuun ottamatta Etelä-Savoa ja Pohjois-Pohjanmaata

Rypsin puinnit ovat kääntymässä lopuilleen. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 10–18 prosenttia, vain Uudellamaalla on jouduttu puimaan rypsiä tavanomaista kosteampana. Kevätrapsin puinnit ovat hieman jäljessä kevätrypsin puinneista. Ainoastaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla rapsin puinnit on saatu päätökseen.

Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi. Ainoastaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sato on keskimääräinen. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Härkäpapusato tyydyttävä, hernesato keskimääräinen

Härkäpapu ja herne on saatu lähes puitua koko maassa. Härkäpavun puintikosteudet olivat viimeisissä erissä 19–20 prosenttia ja herneellä 14-20 prosenttia. Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu on tyydyttävä lukuun ottamatta Kymenlaaksoa, Pohjois-Savoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta, jossa laaduksi arvioidaan välttävää.

Herneen sato oli useimmilla alueilla keskimääräinen. Etelä-Pohjanmaalla hernesato oli erinomainen, mutta Varsinais-Suomessa huono. Herneen laatu oli tyydyttävä tai hyvä useimmilla alueilla.

Viljelijät odottavat viljan hintojen kehittymistä

Viljasadosta on ehditty myydä ja toimittaa eteenpäin tiloilta vain pieni osa, sillä kauppa on ollut pysähdyksissä viljelijöiden odottaessa vielä viljojen hintojen kehittymistä.

Maan keski- ja pohjoisosissa myytävää viljasatoa on vähän: viljasato menee rehuksi omalle karjalle tai lähiseudun kotieläintiloille. Tämän kasvukauden sääolojen arvioidaan lisäävän myöhäisten lajikkeiden kylvöinnokkuutta.

Viljelijät vertailevatkin yhä tarkemmin eri kasvuajan lajikkeita sekä viljelyn kannattavuutta. Viljojen hintakehitys on vaikuttamassa viljalajien valintaan. Kiinnostus kauran viljelyyn on kasvussa. Sen sijaan viljelijät eivät ole olleet tyytyväisiä rukiin hintaan, minkä vuoksi rukiin viljelyalat eivät lisääntyneet niin paljon kuin hyvät sääolot olisivat antaneet myöten.

Lisäksi kiinnostus erikoiskasvien viljelyyn on kasvamassa. Kaksi sääoloiltaan hyvin erilaista kasvukautta on saamassa viljelijät varautumaan yhä enemmän sään ääri-ilmiöihin.

Syysviljojen ja -öljykasvien alat kasvussa

Sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi on tuomassa muutoksia ensi vuoden viljelyyn. Syksyn suotuisat kylvöolot kasvattavat syysviljojen ja -öljykasvien viljelyalaa. Rukiin, syysvehnän ja syysöljykasvien kylvöalat ovatkin kaikki kasvaneet voimakkaasti viime vuodesta.

Syysviljojen kylvöt on saatu tehtyä hyvissä olosuhteissa ja ovat lopuillaan lähes koko maassa.

Syysviljat ja -öljykasvit ovat orastuneet hyvin. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa syysviljojen orastuminen ja Etelä-Suomen rannikkoalueella syysöljykasvien orastuminen on ollut kuivuuden vuoksi heikompaa.

Syysviljoilla on havaittu runsaasti kahukärpäsiä, joita on jouduttu paikoitellen torjumaan useampaan kertaan.

Lähde: ProAgria