Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden ja kasviproteiinien saatavuuden takaaminen ovat olleet pitkään esillä julkisessa keskustelussa. Tarve saavuttaa valkuaisomavaraisuus ja vähentää proteiinituotteiden sekä raaka-aineiden tuontia ovat yhä ajankohtaisia aiheita, joihin alan toimijat sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) haluavat panostaa yhä enemmän. Suomessa on tarvetta kasvattaa öljykasvien pinta-alaa, jotta kotimaisen raaka-aineen kysyntään pystytään vastaamaan.

Rypsi, rapsi ja öljypellava sopivat erinomaisesti viljelykiertojen monipuolistajiksi. Rypsi ja rapsi parantavat maan rakennetta syvillä juurillaan sekä jättävät maahan paljon orgaanista ainesta.

Kaikkien öljykasvien viljelyalojen toivotaan kasvavan tulevalla kasvukaudella. Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää koko kotimaan öljykasvisadon ja tarvitsee lisää laadukasta, kotimaista raaka-ainetta.

Älä unohda kevätöljykasveja

Kevätrypsin ja -rapsin viljelyala oli Suomessa viime vuonna noin 58 500 hehtaaria. Kotimaiselle rypsi- ja rapsisadolle on varma kysyntä ja viljelyalan toivotaan kasvavan. Tukes myönsi tälle keväälle poikkeusluvan uuden peittausaineen käyttöön (Buteo Start FS 480) ja kaikki kylvösiemenet peitataan tänä keväänä sillä.

Siementen saatavuus on hyvä, mutta viljelijöiden toivotaan tekevän siementilaukset mahdollisimman pian, jotta peitattavat siemenmäärät voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti hyvissä ajoin.

Rypsin ja rapsin esikasviarvo on tunnetusti hyvä ja viljelyn kannattavuus on ollut viime vuosina hyvällä tasolla. Rypsin etuna on rapsiin verrattuna lyhyempi kasvuaika, mikä tuo joustoa kevään kylvötöihin ja aikaisuutta sadonkorjuuseen. Rapsin etuna on sen rypsiä korkeampi satopotentiaali, parempi laonkestävyys sekä korkeampi öljypitoisuus.

Rypsiä ja rapsia suositellaan viljeltäväksi samalla lohkolla vain joka viides vuosi. Käytännön ohjeita viljelyyn on koottu mm. VYR:n rypsin ja rapsin viljelyoppaaseen.

Öljypellavalla myös kysyntää

Öljypellavan viljelyala on viime vuosina ollut noin 1000–2000 hehtaaria. Öljypellavalla on varma kysyntä ja kaikki sopimusviljelty öljypellava ostetaan, minkä lisäksi on viime vuosina jouduttu tuomaan vielä toinen puoli lisää ulkomailta.

Viljelyn eduiksi voidaan laskea pienet viljelykustannukset ja kannattavuus. Pellava on vaatimaton viljelykasvi, joka ei tarvitse suuria määriä ravinteita. Kasvinsuojelutoimenpiteistä vain rikkatorjunta kuuluu öljypellavan tavanomaiseen tuotantoon.

Pitkän kasvuajan vuoksi öljypellava sopii parhaiten I ja II viljelyvyöhykkeille, mutta sitä viljellään menestyksekkäästi myös Etelä-Pohjanmaalla viljelyvyöhykkeellä III. Öljypellavan viljely onnistuu tavallisilla kasvinviljelytilan työkoneilla.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä