Raisioaquan Baltic Blend -itämerirehulle asettamat ympäristötavoitteet toteutuivat viime vuonna. Itämerestä nostettiin rehun valmistamiseksi 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä. Tämä ylittää koko kotimaisen kalankasvatuksen vuosittaisen fosforikuormituksen ja tiputtaa typen kuormitusta 75 prosenttia.

Baltic Blend on Raisioaquan kehittämä rehu, jonka valmistukseen käytetään Itämerestä saatavia raaka-aineita. Kun tätä Itämerirehua käytetään kalankasvatuksessa, ulkopuolelta tulevien ravinteiden määrä vähenee ja ravinteet Itämeren sisällä kiertävät. Jokainen lähirehulla tuotettu kalakilo kierrättää Itämeren fosforia ja typpeä, tukee kestävää kehitystä ja parantaa ruokaturvaa.

Raisioaquan Baltic Blend Itämerirehu poisti vuoden 2017 aikana Itämerestä 16 tonnia enemmän fosforia kuin koko Suomen kalankasvatus tuotti sitä mereen samassa ajassa.

Kotimaisesta kalankasvatuksesta Itämereen vuosittain päätyvä typpikuorma puolestaan väheni Baltic Blendin ansiosta viime vuoden aikana peräti 400 tonnia. Ennen Baltic Blendiä Suomessa käytettiin maailman valtameristä kalastetuista kaloista valmistetun kalajauhon ja -öljyn käyttöön pohjautuvia rehuja ja ruokinta tuotti vuosittain Itämereen fosforikuormaa 63 000 kiloa ja typpikuormaa 530 000 kiloa.

– Kun lasketaan yhteen kalastajien, kotimaisen kalajauhotehtaan, Raisioaquan ja asiakkaidemme panos, Baltic Blendin käyttäminen vähensi kotimaisen kalankasvatuksen typen nettokuormitusta vuodessa peräti 75 prosenttia. Fosforia Baltic Blend peräti poistaa merestä, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola sanoo.

Sekä fosfori että typpi ovat meriluonnolle tarpeellisia ravinteita, mutta liiallisina ne aiheuttavat luonnonvesien rehevöitymistä.

Itämerestä nostettiin 80 tonnia fosforia ja 400 tonnia typpeä

Kun Raisioaqua aloitti Baltic Blendin valmistamisen kesällä 2016, visio oli, että kotimaisen kalankasvatuksen fosforikuormitus Itämereen vähenisi 75 tonnia ja typen 377 tonnia. Nyt visio on toteutunut. Itämerirehu riittäisi koko Suomen kalankasvatuksen vuosituotantoon. Käytännössä ravinteet nostettiin merestä silakkana ja kilohailina, joista rehujen raaka-aineena käytettävä kalajauho ja -öljy valmistetaan. Rehu hyödynnetään taas kotimaisessa kalankasvatuksessa kirjolohien, siikojen ja kuhien ravintona sekä ulkomaanviennissä. Raisioaquan kalabrändin Benellan kirjolohi, siika ja kuha kasvatetaan aina Baltic Blendillä.

– Baltic Blend Itämerirehun kehittämisen tärkeimpiä syitä oli Itämeren hyvinvoinnin edesauttaminen. Asetimme silloin ravinteiden vähentämiselle tiukat tavoitteet, joiden täyttyminen on kahtaalta tärkeää: olemme nyt todistaneet auttavamme Itämerta ja toisaalta hienoa näyttää, että kykenemme ennustamaan toimintamme seurauksia. Lisäksi yhtälössämme lähialueiden silakka jalostuu Benellaksi ja päätyy näin lopulta kuluttajien haluamassa muodossa ruokapöytään, Kantola toteaa.

Raisioaquan vuonna 2017 valmistamalla Itämerirehulla kasvatettiin noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Yli puolet tuotetusta rehusta menee ulkomaanvientiin.

Itämeren ravinnepäästöjä pitää edelleen vähentää

Kansallinen vesiviljelystrategia 2022 on Maa- ja metsätalousministeriön luoma Suomen kalataloustoimialan yhteinen strategia. Tavoitteena on parantaa kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa vesiviljelyn kestävä kasvu. Kotimaisen ruokakalan kysyntä on tällä hetkellä isompaa kuin sen kasvatus. On siis tarvetta lisätä tuotantoa. Raisioaquan visio on luoda suomalaiselle kalankasvatuselinkeinolle kasvuedellytyksiä ilman vesiluonnon kuormittamista.

– Itämeri on rehevöitynyt ja tilan parantamiseksi ihmisten aiheuttamia ravinnepäästöjä pitää vähentää. Meri kestää tietyn määrän ravinnekuormaa. Itämeren tilanne on kuitenkin se, että olemme ylittäneet tuon rajan. Vaikka kalankasvatus onkin vain vähäinen yksittäinen kuormittaja, on elinkeino jatkuvasti panostanut toimintansa kehittämiseen Itämeren tilan parantamiseksi. Samoin muidenkin toimijoiden tulisi tehdä. Nyt käyttämällä Itämerirehua Itämeren ulkopuolelta tulevaa ravinnekuormaa on voitu todistetusti vähentää. Tämän tulisi näkyä myös käytännössä ympäristölupaharkinnassa, strategioiden mukaisesti, Kantola painottaa.

Kansallinen vesiviljelystrategia 2022 kannustaa kasvattajia ravinnepäästöjen pienentämiseen ja erityisesti Itämerirehun käyttöönottoon. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan rehuissa tulisi suosia tuotantoalueiden omien ravinteiden kierrättämistä. Merenhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätystä, ravinneneutraaliutta sekä Itämeren alueella tuotetusta raaka-aineesta valmistetun kalanrehun käyttöönottoa.

– Luonnonvarakeskuksen mukaan Itämeren elinvoimaiset silakka- ja kilohailikannat on todettu kestäviksi. Vuonna 2016 saalis oli noin 158 miljoonaa kiloa, josta yli puolet käytettiin turkiseläinten rehuksi ja vain noin neljä miljoonaa kiloa suomalaisten ravinnoksi. Lähirehun raaka-ainetta riittää, eikä ole syytä kasvattaa kustannuksia kuljettamalla raaka-aineita maailman meriltä, Kantola päättää.