Olet täällä

Laadukkaan säilörehun edellytykset ja vaikutus kannattavuuteen

Artturi-rehuanalyyseihin ja maitokompassilaskelmiin perustuvien laskelmien mukaan säilörehun laatuun panostaminen on tärkeää paitsi ruokinnan kannalta mutta myös taloudellisessa mielessä.

Valtaosa (60 %) vuosien 2008-2012 Artturi-rehuanalyysinäytteistä sisälsi alle 30 % kuiva-ainetta. Aineisto perustuu yhteensä 56 370 rehunäytteeseen ja osoittaa selkeästi AIV:n ylivoimaisuuden silloin kun tavoitteena on hyvälaatuinen rehu.

AIV-tuotteilla on varma säilöntäteho, sillä kaikista erinomaisen arvosanan saaneista rehuista kolme neljästä on tehty AIV- tuotteilla. Kun kuiva-aineluokka oli alle 30 %, AIV on vieläkin ylivoimaisempi, sillä lähes yhdeksän kymmenestä erinomaisesta rehusta on tehty AIV-tuotteilla.

Laadultaan erinomaisten rehujen osuus eri säilöntämenetelmillä säilötyissä rehuissa. Lähde: Artturi-analyysitulokset

Varma säilöntäteho tärkein syy säilöntäaineen valintaan

Viljelijätutkimus: Tärkein yksittäinen säilöntäaineen valintaan vaikuttava tekijä

AIV-tuotteet valitaan rehunsäilöntäaineeksi niiden varman säilöntätehon vuoksi.

Huonolaatuisten rehujen joukossa on harvoin AIV-rehuja

Huonolaatuisten rehujen osuus eri säilöntämenetelmillä

Huonolaatuisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:

  • Joka kolmas ilman säilöntäainetta tehty rehu oli laadultaan huonoa
  • Lähes joka neljäs biologisilla säilötyillä rehu oli laadultaan huonoa
  • Ainoastaan 8 % AIV-rehuista oli huonolaatuisia
     

Laadukkaan säilörehun onnistumisen edellytykset

Laadultaan erinomaisten rehujen osuus eri säilöntämenetelmillä.

Laatuluokaltaan erinomaisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:

  • Lähes puolet AIV -tuotteilla säilötyistä rehuista oli laadultaan erinomaisia
  • Biologisesti säilötyistä rehuista erinomaisia oli vajaa neljäsosa
  • Ilman säilöntäainetta säilötyistä rehuista ainoastaan 5 prosenttia oli erinomaisia
     

Rehun laadun vaikutus maidontuotantoon ja taloudelliseen tulokseen

ProAgrian Karjakompassi -tuloslaskelmassa verratiin ”ysin” AIV-rehua” ja ”kuutosen” biologisella säilöttyä rehua:

  • AIV rehu: laatuarvosana 9, syönti-indeksi 106
  • Biologisella säilötty rehu: laatuarvosana 6, syönti-indeksi 98
  • Molemmissa kuiva-aine 28, D-arvo 67, laskelmassa 50 lehmää, keskituotos 9 500 kg
     
  "ysin rehu" "kuutosen rehu" Erotus
Väkirehun määrä
kg/v
162 182 182 480 + 20 298
Karkearehun määrä
kg
230 305 187 640 - 42 665
Väkirehukustannus
35 702 40 170 + 4 468
Maitotuotos
kg
398 820 394 354 - 4 466
Maitotuotto
eur/v
163 397 161 391 - 2 006

Maitotuotto - väkirehukustannus

127 695 121 221 - 6 474

 

Yhteenvetona laskelmasta voidaan todeta:

  • Väkirehukustannus "ysin AIV-rehua" käytettäessä neljä ja puoli tonnia pienempi
  • Meijerimaitoa "ysin rehulla" saadaan yli 4 000 litraa enemmän
  • Maitotuotto vähennettynä rehukustannuksella oli "ysin rehulla" 6 474 € "kutosen rehua" parempi
  • Jos kuutosen rehun käytöstä aiheutuu lisäksi 10 % hävikki, aiheutuu tästä 3 382 €:n lisäkustannus, mutta hävikki voi olla myös 20 % tai enemmän.

50 lehmän tilalla huonompi rehu heikentää taloudellista tulosta 10 000 €/vuosi ja usein enemmänkin johtuen pienemmästä maitotilistä, korkeammasta väkirehukustannuksesta sekä suuresta säilörehuhävikistä. Ja AIV -kustannus olisi edellisen kokoisella tilalla vain noin 5 000 €/vuosi.

Viljelijän rahapussin kokoon laadukkaalla ja maistuvalla rehulla on merkittävä vaikutus!

Samankaltaista sisältöä