Laadukkaan säilörehun edellytykset ja vaikutus kannattavuuteen
Artturi-rehuanalyyseihin ja maitokompassilaskelmiin perustuvien laskelmien mukaan säilörehun laatuun panostaminen on tärkeää paitsi ruokinnan kannalta mutta myös taloudellisessa mielessä. Valtaosa (60 %) vuosien 2008-2012 Artturi-rehuanalyysinäytteistä sisälsi alle 30 % kuiva-ainetta. Aineisto perustuu yhteensä 56 370 rehunäytteeseen ja osoittaa selkeästi AIV:n ylivoimaisuuden silloin kun tavoitteena on hyvälaatuinen rehu.
Artturi-rehuanalyyseihin ja maitokompassilaskelmiin perustuvien laskelmien mukaan säilörehun laatuun panostaminen on tärkeää paitsi ruokinnan kannalta mutta myös taloudellisessa mielessä.
Valtaosa (60 %) vuosien 2008-2012 Artturi-rehuanalyysinäytteistä sisälsi alle 30 % kuiva-ainetta. Aineisto perustuu yhteensä 56 370 rehunäytteeseen ja osoittaa selkeästi AIV:n ylivoimaisuuden silloin kun tavoitteena on hyvälaatuinen rehu.
AIV-tuotteilla on varma säilöntäteho, sillä kaikista erinomaisen arvosanan saaneista rehuista kolme neljästä on tehty AIV- tuotteilla. Kun kuiva-aineluokka oli alle 30 %, AIV on vieläkin ylivoimaisempi, sillä lähes yhdeksän kymmenestä erinomaisesta rehusta on tehty AIV-tuotteilla.
Varma säilöntäteho tärkein syy säilöntäaineen valintaan
AIV-tuotteet valitaan rehunsäilöntäaineeksi niiden varman säilöntätehon vuoksi.
Huonolaatuisten rehujen joukossa on harvoin AIV-rehuja
Huonolaatuisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:
- Joka kolmas ilman säilöntäainetta tehty rehu oli laadultaan huonoa
- Lähes joka neljäs biologisilla säilötyillä rehu oli laadultaan huonoa
- Ainoastaan 8 % AIV-rehuista oli huonolaatuisia
Laadukkaan säilörehun onnistumisen edellytykset
Laatuluokaltaan erinomaisen rehun säilönnän ominaispiirteitä:
- Lähes puolet AIV -tuotteilla säilötyistä rehuista oli laadultaan erinomaisia
- Biologisesti säilötyistä rehuista erinomaisia oli vajaa neljäsosa
- Ilman säilöntäainetta säilötyistä rehuista ainoastaan 5 prosenttia oli erinomaisia
Rehun laadun vaikutus maidontuotantoon ja taloudelliseen tulokseen
ProAgrian Karjakompassi -tuloslaskelmassa verratiin ”ysin” AIV-rehua” ja ”kuutosen” biologisella säilöttyä rehua:
- AIV rehu: laatuarvosana 9, syönti-indeksi 106
- Biologisella säilötty rehu: laatuarvosana 6, syönti-indeksi 98
- Molemmissa kuiva-aine 28, D-arvo 67, laskelmassa 50 lehmää, keskituotos 9 500 kg
"ysin rehu" | "kuutosen rehu" | Erotus | |
Väkirehun määrä kg/v |
162 182 | 182 480 | + 20 298 |
Karkearehun määrä kg |
230 305 | 187 640 | - 42 665 |
Väkirehukustannus € |
35 702 | 40 170 | + 4 468 |
Maitotuotos kg |
398 820 | 394 354 | - 4 466 |
Maitotuotto eur/v |
163 397 | 161 391 | - 2 006 |
Maitotuotto - väkirehukustannus € |
127 695 | 121 221 | - 6 474 |
Yhteenvetona laskelmasta voidaan todeta:
- Väkirehukustannus "ysin AIV-rehua" käytettäessä neljä ja puoli tonnia pienempi
- Meijerimaitoa "ysin rehulla" saadaan yli 4 000 litraa enemmän
- Maitotuotto vähennettynä rehukustannuksella oli "ysin rehulla" 6 474 € "kutosen rehua" parempi
- Jos kuutosen rehun käytöstä aiheutuu lisäksi 10 % hävikki, aiheutuu tästä 3 382 €:n lisäkustannus, mutta hävikki voi olla myös 20 % tai enemmän.
50 lehmän tilalla huonompi rehu heikentää taloudellista tulosta 10 000 €/vuosi ja usein enemmänkin johtuen pienemmästä maitotilistä, korkeammasta väkirehukustannuksesta sekä suuresta säilörehuhävikistä. Ja AIV -kustannus olisi edellisen kokoisella tilalla vain noin 5 000 €/vuosi.
Viljelijän rahapussin kokoon laadukkaalla ja maistuvalla rehulla on merkittävä vaikutus!
Kommentit