Olet täällä

Näe naudan silmin

Eläinten käsittelyssä on katsottava ympärilleen naudan silmin. Naudat voivat pelätä esim. valkoista muovinriekaletta lattialla tai tuulessa lepattavaa takkia aidalla. Myös valon ja varjon vaihtelut voivat aiheuttaa pelkoa. Naudan käyttäytymisen tuntemus on avain hyvään ja helppoon naudan käsittelyyn.

Naudoilla on laaja näkökenttä, peräti 300°, mutta ne eivät näe yhtä tarkasti kuin ihminen. Niiltä kuluu enemmän aikaa siihen, että ne prosessoivat näkemäänsä. Nauta ei näe suoraan taaksensa. Tätä sokean pisteen aluetta eläimen käsittelijän on syytä välttää.

Nauta on huono havainnoimaan syvyyttä. Niiden näkökenttä pystysuunnassa on vain 60°, kun se ihmisellä on 140°. Siksi naudat joutuvat laskemaan päänsä alas, jotta näkisivät maassa olevat asiat tarkasti. Naudat voivat luulla maassa olevaa varjoa syväksi kuiluksi em. näkökyvyssä olevien puutteiden takia.

Eläinten siirtoreittien on hyvä olla kiinteäseinäisiä, jotta varjonmuodostukselta vältyttäisiin. Naudat kulkevat mielellään valoa kohti, kunhan valo ei ole häikäisevä.

Nauta kuulee ihmistä paremmin matalia ja korkean taajuuden ääniä. Sen sijaan naudan on vaikea paikallistaa äänen lähdettä. Ihminen pystyy paikantamaan äänen lähteen kuusi kertaa tarkemmin kuin nauta.

Eläimen pakoetäisyyden ja tasapainopisteen hyödyntäminen

Naudan yksilöllinen pakoetäisyys vaihtelee. Kesyllä eläimellä sitä on vaikea havaita. Arat tai vauhkoontuneet eläimet pakenevat jo metrien tai kymmenienkin metrien päästä. Eläimet päästävät lähemmäksi kun niitä lähestytään edestä verrattuna takaa lähestymiseen. Eläimet liikkuvat, kun ihminen siirtyy pakoalueen sisälle.

Arkojen eläinten siirtelyssä kannattaa pysytellä pakoalueen laitamilla, jotta eläimet eivät vauhkoontuisi liikaa. Käsittelijän on pysyttävä poissa sokean pisteen alueelta ja asetuttava takaviistosti 45-60° kulmassa eläimeen nähden. Tasapainopiste naudalla on lapojen takana. Jos käsittelijä pysyy tasapainopisteen takana, eläin siirtyy eteenpäin.

 

 

Otsikko: 

Samankaltaista sisältöä