Pätiälän metsissä Asikkalassa kaikki ensiharvennusvaiheen ohittaneet metsät pyritään lannoittamaan säännöllisesti vajaan kymmenen vuoden välein.

"Meillä lannoitus perustuu käytännön kokemukseen. Mittauksia sen vaikutuksesta emme ole tehneet, mutta omat havaintoni tukevat tutkimuksia, joissa on lannoitusten hyödyt on todettu", toteaa metsätalousneuvos Lasse Pätiälä.
Hän muistuttaa, että lannoitukset ovat perusteltuja vasta, kun kaikki tavanomaiset metsänhoidon temput on tehty. Puustojen pitää olla harvennettuja ja vedenvaivaamat maat ojitettu.
Pitkän linjan puuntuottaja Pätiälällä on esiteltäväksi itse istutettu kuusentukkimetsäkin.
"Kuuset istutettiin 1949 verhopuuston alle. Puusto on lannoitettu ja harvennettu kolmesti. Kerran tämä vielä harvennetaan, koska tukin ja kuidun nykyisin hintasuhtein tukkipuun saanto kannattaa maksimoida."
Periaatteessa kuusikon voisi uudistaa heti. Jyhkeässä metsässä on puuta 450 kuutiota hehtaarilla. Kiertoajan kokonaistuotos kohoaa komeaksi, kun harvennuksissa poistettu puumäärä lisätään mukaan. Kaikki tämä siis 55 vuodessa.

Harvennukset
toistetaan usein
Pätiälän metsissä kaikki ensiharvennusvaiheen ohittaneet havupuustot pyritään lannoittamaan 6-8 vuoden välein.
"Olennaista on, että metsiä hakataan täysimääräisesti. Muuten lannoitusten hyöty jää saamatta", huomauttaa Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Vilho Laakso.
Lannoitukset lisäävät hakkuumahdollisuuksia koko metsätilalla. Hyöty ei näin ollen rajaudu pelkästään siihen metsikköön, johon lannoitteet levitetään.
"Metsäähän voi hakata tuoton eli kasvun mukaisesti. Kun kasvua lisätään, voidaan hakkuita lisätä välittömästi. Näin lannoitusten lisätuotto saadaan hyödyksi nopeasti", Pätiälä toteaa.
Hän muistuttaa, että lannoitetut kuusikot tuuhistuvat yllättävän nopeasti. Tämän vuoksi harvennukset joudutaan toistamaan noin kymmenen vuoden välein.

Kuusten kuori
muuttuu punakaksi
Nykyisin Pätiälän kuusikot lannoitetaan typpeä (N) ja fosforia (P) sisältävällä seoslannoitteella.
"Neulasanalyysit osoittavat, että tämän seudun kuusikoissa on usein pulaa juuri fosforista", Pätiälä selvittää.
Lannoituksen vaikutukset ovat helppo havaita.
"Ensimmäisenä kesänä latvukset tummenevat. Toisena kesänä tyhjä tila latvustosta häviää, kun neulasmassa lisääntyy. Kolmantena vuonna kuusen rungot muuttuvat punaruskeiksi, mikä kertoo vinhasti kasvavasta puusta."

LUULTUA PAREMPI TUOTTO

Keski-ikäisiä männiköitä on pidetty parhaina lannoituskohteina. Kuusitukin hinnan noustua on kuusikoiden lannoituksen kannattavuus kohonnut vähintään yhtä hyväksi.

Kuusipuusta ennustetaan tulevan lähivuosikymmeninä puutetta. Taannoisilla metsäpäivillä esitettiin metsänlannoitusta lääkkeeksi niukkuuteen.
Metsäekonomisti Jukka Aarnio epäilee, ettei lannoituksin kuusiraaka-aineen niukkuutta pystytä kuitenkaan ratkaisemaan.
"Sopivia keski-ikäisiä kuusikoita on liian vähän", Aarnio arvioi.
Metsänomistajan näkökulmasta kuusikoiden lannoitukset näyttävät silti kannattavammilta kuin perinteisesti on laskettu.
"Kannattavuuslaskelmissa mäntytukin hinta on oletettu korkeammaksi kuin kuusitukin. Nythän tilanne on toinen. Myös kuusikuitu on mäntyä arvokkaampaa. Lisäksi kannattavuutta parantaa lannoitteiden hinnan lasku."

Sijoituksen tuotto
yli 20 prosenttia
Typpilannoitus tuottaa sopivissa kuusikoissa yhtä runsaan tai jopa suuremman lisäkasvun kuin puolukkatyypin männiköissä.
Parhaita kohteita ovat noin 50-vuotiaat, mustikkatyypillä kasvavat, harvennetut kuusikot. Viljavilla käenkaali-mustikkatyypin mailla lannoituksen lisäkasvu on vähän pienempi, koska maassa on omasta takaa runsaasti typpeä.
Aarnio arvioi, että mustikkatyypillä kertalannoitus tuottaa 14-21 kuution lisäkasvun 6-8 vuodessa. Nykyisin kantohinnoin laskien lisäkasvun arvo on tällöin 550-820 euroa.
Hehtaarille levitetään typpilannoiteannos maksaa noin 100 euroa. Lannoitteen levitys helikopterilla maksaa 60-70 euroa hehtaarille. Maasta käsin levitys tulee kalliimmaksi.
"Lannoitussijoitusten korko kohoaa parhaimmillaan yli 20 prosentin", Aarnio tähdentää.
Kertalannoitus ei lyhennä kuusikon kiertoaikaa, mutta pari kolme kertaa toistettu lannoitus voi nopeuttaa kuusikon kypsymistä päätehakkuuseen vuosikymmenelläkin.

TYPPILANNOITUS KANNATTAVINTA

Kuusikkoa lannoittamalla saadaan runsaasti lisäpuuta. Tutkimuksen mukaan myös hakkuutähteillä on selvä vaikutus kasvuun.

Metsäntutkimuslaitos perusti 1978 Petäjävedelle kokeen, jossa seurattiin hakkuutähteiden korjuun ja lannoitusten vaikutuksia juuri ensiharvennetuissa kuusikoissa. Koemetsien kehitystä seurattiin vuoteen 2004 asti.
Metsiköt harvennettiin toistamiseen vuonna 1988. Osalta koealoja hakkuutähteet korjattiin harvennusten yhteydessä. Toisille koealoille vietiin lisää risuja.
Osaa koealoista lannoitettiin ravinnehävikin verran, kun taas osalle koealoja tehtiin kahteen kertaan normaali kasvatuslannoitus, 150 kiloa puhdasta typpeä hehtaarille. Osa jätettiin lannoittamatta.

Lisäpuuta jopa
100 kuutiota
Teuvo Levula Metsäntutkimuslaitokselta toteaa, että lannoitusten suotuisat vaikutukset tulivat kiistatta esille.
Kohteilla, joissa hakkuutähteet jätettiin metsään, kaksi lannoitusta lisäsivät runkopuun tuotosta 63 kuutiota hehtaarilla 25 vuoden aikana.
Sen sijaan niillä kohteilla, joissa hakkuutähteet korjattiin talteen, samanlainen lannoituskäsittely tuotti lisäpuuta 100 kuutiota.
Levulan mukaan typpi-fosfori (NP) -lannoitteet lisäsivät puuston kasvua hieman enemmän kuin pelkkä typpi. Edullisemman hintansa vuoksi puhdas typpilannoitus on sijoituksena kuitenkin kannattavampi.
Puuston kasvua saatiin parannettua myös hakkuutähteitä lisäämällä.
Kasvu lisääntyi 25 vuodessa 40 kuutiota, kun koealalle tuotiin saman verran hakkuutähteitä, kun siellä hakkuun jälkeen jo oli. Lisäkasvu on samaa luokkaa kuin mitä yksi kasvatuslannoitus tuottaisi.
Kuusikoiden lahovikojen ei todettu lisääntyneen lannoitusten vuoksi.
"Lahovikaisia kuusikoita ei tietenkään kannata lannoittaa. Toisaalta tämä, sen paremmin kuin muutkaan tutkimukset, eivät tue väittämiä, että lannoitukset lisäisivät kuusten lahovikoja", Levula toteaa.

Hakkuutähteen
korjuu alensi kasvua
Petäjävedellä tutkittiin myös, miten hakkuutähteiden korjuu vaikuttaa kasvuun, kun ravinnehävikkiä ei korvata lannoituksilla. Tutkimus osoittaa, ettei metsänomistajien kannata antaa harvennusmetsien hakkuutähteitä energiapuuksi: hakkuutähteiden korjuualoilla puuston lisäkasvu jäi 60 kuutiota pienemmäksi kuin vertailualoilla, joille oksat ja latvukset jätettiin lahoamaan.
Tämä 60 kuutiota vastaa puumäärää, joka saadaan korjattua varttuneen metsän harvennushakkuussa hehtaarilta.
Metsätalouden rahoituslain (kemera) valmisteilla olevan muutoksen ennakoidaan sisältävän tukea hakkuutähteiden korjuulle harvennusten yhteydessä. Aiemmin valtio ei ole tukenut puuston kasvua heikentäviä metsänkäsittelytoimia.

# MIKKO RIIKILÄ - METSÄLEHTI 9/2005