Riukuvaiheen metsien hoitoon tarkoitettu valtion tuki todennäköisesti heikkenee ensi vuoden jälkeen. Nyt on siis aika kiirehtiä varttuneet kemera-kohteet hoitoon.

Termi "varttuneemmat nuoret metsät" on kankea, mutta kemera-tukien jaossa perusteltu. Tähän taimikoita korkeampaa hehtaaritukea saaviin kohteisiin luetaan valtapituudeltaan 7-14 -metriset puustot, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen jälkeen on 7-16 senttiä. Lehtipuustoissa valtapituus saa kohota 15 metriin.
"Kohteita riittää. Esimerkiksi pari kolmekymmentä vuotta sitten istutetut ja hoidotta jääneet metsät ovat varmasti hoidon tarpeessa", selostaa Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Kosunen.

Hunningolle
jääneitä taimikoita
Hän esittelee kahta, aikanaan männylle istutettua, metsänviljelyn jälkeen hoitamatta kasvanutta metsikköä.
Niistä nuorempi, noin 20-vuotias kasvaa rehevällä maalla, jossa pihlaja, leppä ja hieskoivut vallitsevat. Vain muutama mänty on jaksanut sinnitellä vitelikon paineessa.
Lähtökohta tuottoisan puuston luomiseen on surkea. Kasvatusmetsä on luotava lähinnä hieskoivuista. Kummoisia tuotto-odotuksia ei ole tarjolla.
Puut ovat pituudeltaan keskimäärin seitsemänmetristä, joka on tukiehtojen mukaan nuoren metsän minimipituus - kuusimetrinen tulkittaisiin taimikoksi. Runkojen keskiläpimitta on seitsemän senttiä. Taimikon ja riukumetsän raja sekin.
Kasvatettavia puita löytyy hyvällä onnella tuhat, pääosin koivuja, seassa muutama mänty. Poistettavia puita on varmasti parikymmentä tuhatta: leppää ja pihlajaa, jotka usein kasvavat vesaryppäittäin.

"Ilmainen
hoito"
Kosunen laskee, että roskapuuston kaataminen raivaussahatyönä maksaisi noin 400 euroa, josta tukena saisi takaisin 210 euroa. Metsänomistajan kontolle jäävä erotuskin olisi iso satsaus lähinnä hieskoivikkona kasvatettavan puuston hoitoon.
Onneksi suonenjokelaistilan omistajalle on tarjolla huokeampi vaihtoehto. Yhdistyksen alueella on juuri aloittamassa urakoitaan Valmetin uusi bioenergiaharvesteri, joka hakkaa ainespuut ja hakettaa hukkapuuston. Tästä on määrä tulla sen ensimmäinen työmaa.
"Tuet ja energialaitoksille menevästä hakkeen saatava myyntitulo kattavat hoitotyön kustannukset. Metsänomistaja ei todennäköisesti joudu maksumieheksi tässä savotassa", Kosunen ynnäilee.

Kuitupuut
hakkeeksi
Toisen esimerkkikohteen puusto hieman vanhempaa. Maapohja on vähän karumpaa, joten osa istutusmännyistä on selvinnyt kasvuun, seassa on kuusia ja hieskoivua.
Täällä ollaan kemera-tukiehtojen ylärajoilla. Kosusen pitääkin vähän mittailla. Puuston valtapituus hipoo 14 metriä ja keskiläpimitta 16 senttiä, kumpikaan ei saisi ylittyä, jotta kemera-tuki metsän harventamiseen voitaisiin myöntää.
Poistettavia puita Kosunen laskee noin 1 400 hehtaarilla, joten siltä osin tukiehdot täyttyvät. Kaikkiaan puita on noin 2 600 hehtaarilla.
"Osa tästä kuviosta jouduttaisiin ehkä rajaamaan kemera-hankkeen ulkopuolelle, koska puusto on niin järeää."
Kosunen pitää hyvänä uuteen metsätalouden rahoituslakiluonnokseen ehdotettua kemera-tuen ylärajan määrittelyä pelkästään puuston keskiläpimitan mukaan.
"Ainakin meillä päin ensiharvennusmetsien valtapituus kipuaa usein yli tukiehdoissa mainitun 14 tai 15 metrin, vaikka puuston keskiläpimitta on vielä alle 16 senttiä."
Harvennuksessa kertyisi 15 kuutiota mäntykuitupuuta, jonka kantohinta voisi parhaimmillaan olla kymmenen euroa. Silti tämäkin palsta annetaan energiaharvesterin hoidettavaksi. Tarkoitus on hakettaa kaikki hakkuussa kertyvät puut.
"Saamme energiapuulle kantohintaa kolme ja puoli euroa kuutiolta, kun kemera-tuet lasketaan mukaan. Puuta kertyy noin 50 kuutiota hehtaarilla. Kolmen ja puolen eurona kantohinnalla tulos on parempi kuin kuitupuuta myyden." Kuitupuuta korjattaessa metsikkö pitäisi ennen hakkuuta raivata puhtaaksi alikasvoksesta. Raivaus maksaisi suunnilleen valtion tuen verran. Energiapuun korjuussa ennakkoraivausta ei tarvita.

# MIKKO RIIKILÄ - METSÄLEHTI 17/2006