"Metsämaa kattaa Suomen maapinta-alasta kaksi kolmasosaa. Metsämaan osuus on suurin Etelä-Savossa, missä maapinta-alasta 85 prosenttia on metsämaata. Pienin metsämaan osuus on Ahvenanmaalla, 41 prosenttia maapinta-alasta, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suurin osa metsätalousmaasta on kankaita

Metsätalousmaasta kolmasosa on soita ja loput kankaita. Metsätalousmaan nykyisestä suoalasta reilu puolet on ojitettu. Pienin soiden osuus on Ahvenanmaalla, jossa 92 prosenttia metsätalousmaan kasvupaikoista on kankaita. Manner-Suomessa soiden osuus metsätalousmaasta on pienin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa kummassakin soiden osuus jää reiluun kymmenykseen metsätalousmaan pinta-alasta. Suurimmat osuudet ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Näissä soiden osuus metsätalousmaan alasta vaihtelee 53 ja 44 prosentin välillä.

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 482 miljoonaa kuutiometriä ja keskitilavuus metsämaan hehtaarilla on 119 kuutiometriä. Etelä-Suomessa keskitilavuus on tätä suurempi, 145 kuutiometriä hehtaarilla, ja Pohjois-Suomessa tätä pienempi, 88 kuutiometriä hehtaarilla. Maakunnista suurin puuston keskitilavuus on Kanta-Hämeessä, 173 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapissa, 76 kuutiometriä hehtaarilla.

Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on 108 miljoonaa kuutiometriä ja keskikasvu 4,7 kuutiometriä hehtaarilla. Metsämaalla vuosittainen keskikasvu hehtaarilla on 5,2 kuutiometriä. Suurinta vuosittainen keskikasvu metsämaalla on Kanta-Hämeessä, 8,3 kuutiometriä hehtaarilla. Lapissa metsämaan vuosittainen keskikasvu jää 2,3 kuutiometriin hehtaarilla.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)