Olet täällä

Metsien vuotuinen kasvu laskenut, puuston määrä vielä lisääntyy

Tulokset valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) kahdesta ensimmäisestä mittausvuodesta (2019–2020) ovat valmistuneet. Niiden  mukaan puuston määrä Suomessa on 2,505 miljardia kuutiometriä, joka on 30 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin VMI12:ssa (2014–2018).

Arvio puuston vuotuisesta kasvusta on nyt 103,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on 4,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin VMI12:n kasvuarvio. Puuston kasvua mitataan inventointivuosia edeltävältä viideltä vuodelta. Näin VMI13:n kasvutulos kuvaa puuston kasvua vuosina 2014–2020 ja VMI12:n kasvutulos vuosia 2009–2018.

Männyn kasvu vähentynyt, erityisesti Pohjois-Suomessa

Männyn keskimääräinen kasvuindeksi oli VMI12:n kasvunmittausjaksolla selkeästi tavanomaista korkeammalla tasolla, ja se on VMI13:n kasvunmittausjaksolla laskenut. Kasvuindeksi kertoo ympäristötekijöiden, kuten sään, tuhojen ja puiden kukinnan sekä siementuotannon, vaikutuksesta kasvuun.

Vaikka männyn kasvu on vähentynyt myös Etelä-Suomessa, erityisesti vähennystä on tapahtunut Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen metsien kasvun pienenemisen taustalla on myös se, että suuri osa metsistä on jo ohittanut ikävaiheen, jossa puuston kasvu on nopeinta.

"Puuston kasvun tasaantumista on osattu odottaa, mutta tarvitaan lisätutkimusta männyn kasvun alenemisen syistä, kun kasvukauden pituus tai lämpösumma ei ole kehittynyt kasvun kannalta huonoon suuntaan", kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puuston vuotuinen poistuma, joka sisältää sekä hakkuut että luontaisen poistuman, oli 83 % kasvusta ajanjaksolla 2014─2020.

Kuollutta puuta enemmän

Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeän kuolleen puun määrä on edelleen lisääntynyt Etelä-Suomessa. Kuollutta puuta on Etelä-Suomessa nyt keskimäärin 4,9 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla.

Pohjois-Suomessa sekä suojelualueilla että talousmetsissä aiemmin havaittu kuolleen puun määrän väheneminen on pysähtynyt. Pohjois-Suomessa kuollutta puuta on keskimäärin 7,7 kuutiometriä hehtaarilla.

 

Kaikki VMI:n tulokset ovat otantaan perustuvia, joten tuloksiin sisältyy otannasta aiheutuvaa vaihtelua. Kasvutuloksen pieneneminen on niin selvä, että otantavirhe ei sitä selitä.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke). (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

Otsikko: 

Kommentit

Anonymous

Ei lämpösumman kasvaminen ole näkynyt parantuneena kasvuna ainakaan peltoviljelyssä, koska lämpöä ja vettä on saatu erittäin epätasaisesti. Uskoisin kasvien kärsineen helteistä ja kuivuudesta.
Mutta voi olla lisäksi vielä jokin selittämätön tekijä, joka liittyy ilmaston lämpenemiseen. Läheskaikki säätilaan liittyvät ennätykset ovat tulleet viime vuosina. Uskoisin, että puut kokevat muuttuneet kasvuolosuhteet stressinä ja varautuvat tulevaisuuteen hidastamalla kasvua.

Samankaltaista sisältöä