Olet täällä

Tulevaisuuden maitotila hyödyntää uutta teknologiaa

Maidontuotannossa puhaltavat muutosten tuulet. Eri maissa pohditaan, minkälainen on tulevaisuuden maitotila ja miten koko maitoketju toimii. Maitoalakin tarvitsee uusia innovaatioita ja ketterää kehitystä.

Koko maitosektori muuttuu nopeassa tahdissa. Lähtökohtana tuotannon kehitykselle on ympäristön ja eläinten hyvinvointi, lopputuotteen jäljitettävyys, tuotannon tehokkuus ja kannattavuus.

Maitoalan tulee kehittää uusia tuotantojärjestelmiä, innovatiivisia navettakonsepteja, työtä säästäviä toimintatapoja ja lisätä koko ketjun kannattavuutta. Kehittyvän informaatiteknologian luomat mahdollisuudet ja suurien tietomäärien tehokas analysointi tekevät maidontuotannosta yhä älykkäämpää.

Robotit tekevät yhä isomman osan raskaista käytännön töistä. Erilaiset sensorit toimivat ylimääräisenä silmäparina, korvina ja nenänä valvomassa tuotantoa ja haistelemassa mahdollisia poikkeamatilanteita ennen visuaalisesti havaittavia merkkejä, jolloin yhden ihmisen hoidossa voi olla yhä suurempia karjoja.

Lehmien internet

Useissa kokeissa on selvitetty olosuhteisiin, lypsyyn, ruokintaan ja managementtin liittyviä uusia ratkaisuja. Yritykset ja tutkimuslaitokset ovat jo pitkään kehittäneet erilaisia sensoreita, joilla tarkkaillaan muun muassa aktiivisuutta, märehtimistä,  kiimoja ja eläinten terveyttä.

3 D-kameroilla nähdään kuntoluokan muutokset ja GPS-paikantimet kertovat, missä kukin lehmä milloinkin viettää aikaansa. Myös ontumiset havaitaan videokuvien avulla. Automaattiset sorkkakylvyt antavat täsmähoitoa sitä tarvitseville. Poikimisen ajankohdan ennustaminen  voidaan tehdä yhä paremmalla tarkkuudella, kun käytetävissä on sensoreiden tuoma tieto eläimen käyttäytymisestä.

Bolussensoreilla uutta tietoa

Myös Suomessa on jo useissa tutkimuksissa mitattu pötsiin asennettavan bolussensorin kautta pötsin pH:ta ja lämpötilaa. Nyt näihin pötsin sisäisiin sensoreihin tuodaan lisäominaisuuksia, joilla kokeissa jo määritetään lehmän hengitystiheyttä, pulssia ja pötsin liikkeitä. 

Lähitulevaisuudessa saataneen jo boluksia, jotka mittaavat myös yksittäisen lehmän syönti- ja juomiskäyttäytymistä. Tieto sensoreilta siirtyy suoraan verkkoon, joten menetelmä sopii myös laiduntaville eläimille. Tulevina vuosina nämä uusimmatkin teknologian saavutukset ovat todenäköisesti jokaisen navetan hankittavissa.

Laskettavissa yksilöllinen appeen syönti

Lypsykarjatiloilla on haasteellista arvioida lehmäkohtainen karkearehun ja appeen syönti. Rehun syöntimäärä pitää tuntea, jotta rehuhyötysuhde voidaan laskea. Hyötysuhde vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen. Syöntimäärä kertoo myös eläimen terveydestä.

Eri maissa tutkitaan, miten eri sensoreilla mitatut parametrit korreloivat todellisen syönnin kanssa. Kun appeen syöntimäärä mitataan yksilöllisesti ja sitä verrataan sensoreiden antamiin tuloksiin, saadaan tutut robottinavetan parametrit muokattua kaavoiksi, joilla voidaan laskea yksittäisen lehmän appeen syönti.

Tuotostutka ja MaituriMenu tuottajan tukena

Raisioagron Tuotostutka on eräs käytännön esimerkki, miten lypsyrobottien keräämästä datasta saadaan jalostettua tuottajalle hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseksi. Datan perusteella lasketaan myös karkearehun syöntitiedot. Uuden nettipohjaisen ruokinnansuunnitteluohjelman eli MaituriMenun myötä ruokinnan hienosäätö sujuu entistä kätevämmin rehuanalyysien muuttuessa tai Tuotostutka-raportin osoittaessa tarvetta muutokselle.

Hollannin Dairy Campus on eräs esimerkki laitoksesta, jossa tutkitaan olosuhteisiin, lypsyyn, ruokintaan ja managementtin liittyviä uusia ratkaisuja.

”Rehukeittiö”, jossa lastataan automaattisesti apevaunu.

Lehmien koenavetassa mitattua yksilöllistä syöntiä verrataan sensoreista saataavaan tietoon, jotta isosta aineistosta voidaan laskea kaava appeen syönnille.

Sensoreita voidaan laittaa kaulapantaan, korviin, nilkkaan ja lehmän pötsiin.

Kommentit