Olet täällä

Ruokitaan parempia pitoisuuksia

Maidon hinnoittelu muuttuu korkeita pitoisuuksia suosivaksi. Erityisesti maidon rasvan arvo suhteessa valkuaiseen on kohonnut useissa maissa viime kuukausina. Suomessa Valio on ilmoittanut nostavansa rasvan arvoa ensi vuoden alussa. Korkeampiin pitoisuuksiin pystytään vaikuttamaan rehuilla ja ruokintakäytännöillä.

Maitorasvan kysyntä on kasvanut. Maidon hinnoittelu on siksi muuttunut monissa maissa rasvapitoisuutta suosivaksi. Suomessa rasvan arvon suhde valkuaiseen on nyt 0,35. Ruotsissa vastaava on jo 0,9. Yhdysvalloissa se on peräti yli 1 eli siellä rasvakymmenyksestä maksetaan nyt enemmän kuin valkuaisesta. Meilläkin suhde nousee ensi vuoden alussa noin 0,6:een, kun rasvakymmenyksen arvo kasvaa yli 50 % nykyiseen nähden.

Hyvillä pitoisuuksilla voidaan kompensoida perushinnan laskua. Esimerkiksi 120 lehmän ja kahden lypsyrobotin tiloilla voi hyvin olla jopa 100 000 euron ero vuosittaisessa maitotilissä, vaikka maitomäärä olisi sama. Oikeanlaiset rehut ja ruokintakäytännöt mahdollistavat suuremman tilin.

Eläinaines ja ympäristötekijät

Lehmärotujen välillä on jonkin verran eroja maidon koostumuksessa. Ayrshire on perinteisesti tuottanut vahvempaa maitoa kuin holstein, jolla puolestaan on enemmän litroja. Jersey kiinnostaa myös tuottajia korkeiden pitoisuuksien vuoksi. Eläinaineksen ohella  muun muassa ruokinta ja ympäristötekijät vaikuttavat osaltaan maidon koostumukseen. Kesällä maidon pitoisuudet ovat alimmillaan, erityisesti hellesään vaikutuksen näkee nopeasti tankissa.

Maidonmuodostusta voidaan säädellä rehuvalinnoilla

Maidon pitoisuuksiin voi vaikuttaa ruokinnalla. Väkirehumäärän lisääminen nostaa valkuaista, mutta alentaa yleensä rasvaa, ellei väkirehussa ole sitä lisääviä komponentteja. Väkirehumäärää lisättäessä riskinä on liiallinen helppoliukoisten hiilihydraattien saanti, joka happamoittaa pötsiä. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä etenkin, jos ruokinta sisältää öljymäistä rasvaa. Raisioagron Pötsi-Mellin natriumvetykarbonaatti ja elävä hiiva vähentävät pötsin happokuormaa etenkin runsaalla viljaruokinnalla. Pötsi-Mellin avulla maidon rasvapitoisuus pysyy tasaisempana.

Säilörehun korkea syönti-indeksi antaa perustan runsaalle tuotokselle ja hyville pitoisuuksille. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus tuotokseen ja maitovalkuaiseen. Säilönnällinen laatu vaikuttaa maidon koostumukseen. Rajoittuneesti käynyt rehu nostaa maidon rasvaprosenttia. Palkokasvisäilörehuilla on yleensä myönteinen vaikutus tuotokseen ja valkuaispitoisuuteen, mutta niillä rasvan osuus laskee.

Energian lähteillä on erilainen vaikutus

Maidonmuodostus maitorauhasessa on monimutkainen hormonien säätelemä prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa sekä sopivia lähtöaineita ja entsyymeitä. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoituvat utareen soluissa. Kokonaisenergian lisäksi energian koostumus vaikuttaa maidon muodostukseen. Lehmän tärkein energianlähde on glukoosi, jota saadaan muun muassa pötsin tuottamasta propionihaposta, propyleeniglykolista ja pötsin ohittavasta tärkkelyksestä. Maissi on erinomainen ohitustärkkelyksen lähde.

Runsas öljymäisen rasvan määrä ruokinnassa alentaa maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta. Rasvaprosentti laskee etenkin, jos pötsin pH on matala. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon pitoisuudet ovat hieman alemmat kuin vähärasvaisilla rouheilla. Samasta syystä kauralla saadaan laihempaa maitoa kuin ohralla. Suojatulla fraktioidulla rasvalla ei häiritä pötsin toimintaa. Sen avulla voidaan kohottaa erityisesti maidon rasvan osuutta, mutta jonkin verran myös valkuaista.

Benemilk-rehuilla on tehty useita tieteellisiä tutkimuksia, joissa on todettu pitoisuuksien nousu ja rehun hyväksikäytön tehostuminen. Raisioagron uusissa Maituri- ja Optisarjan pitoisuusrehuissa on sekä maidon rasvaan, että valkuaiseen vaikuttavia elementtejä.

Lisää maitorasvaa ja valkuaista

Maitorasvalla on kysyntää, siksi maidon rasvasta maksetaan enemmän.  Kannattaa panostaa ruokintaan, joka kohottaa pitoisuuksia.

  1. Valitaan lypsäville parhaat karkearehut, joissa hyvä syönti-indeksi
  2. Varmistetaan riittävä valkuaisen saanti ja oikea aminohappokoostumus
  3. Sopiva väkirehutaso suhteessa säilörehun laatuun (n. 0,3-0,35 kg/maitokilo)
  4. Valitaan väkirehu, joka lisää glukoosin saantia
  5. Valitaan väkirehu, jossa on puhtaita tehokkaita rasvahappoja
  6. Vältetään runsasta öljymäisen rasvan käyttöä (puristeet, öljyt)
  7. Estetään hapanpötsi (karkearehun kuitu, Pötsi-Melli)
  8. Huolehditaan tasapainoisesta kivennäisruokinnasta sekä umpi- että lypsykaudella, vähennetään ongelmia
  9. Poistetaan syönnin esteet. Karkearehua/apetta aina vapaasti tarjolla
  10. Puhdasta vettä aina tarjolla

Kommentit