Olet täällä

"Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!"

Matti Nykänen oli aikamme todellinen urheilu- ja viihdetähti, jonka sanainen arkku ei kenties ollut se hienostunein, mutta sitäkin aidompi ja suomalaisempi. Nykäsen ikivihreistä lausahduksista voi löytää viittauksia myös maatalouden nykytilaan.

Meillä ihmisillä on tapana imeä ympäristöstä elämänviisauksia ja tallettaa ne muistiimme. Hädän tullen toistelemme niitä itsellemme tai läheisillemme ja saamme niistä voimaa. Onpa joillakin sohvatyynyt ja seinällä roikkuvat taulutkin vuorattu iskulauseilla.

Carpe diem”, ”Home Sweet Home” tai ”What doesn't kill you makes you stronger” ovat globaaleja, kaikkien tuntemia mottoja. Monen suomalaisten korviin ne saattavat kuitenkin kuulostaa hieman tekopyhiltä ja jopa korskeilta.

Ainakin itseäni puhuttelee enemmän erään tunnetun, hiljattain edesmenneen urheilusankarin lausahdukset. Matti Nykänen oli aikamme todellinen urheilu- ja viihdetähti, jonka sanainen arkku ei kenties ollut se hienostunein, mutta sitäkin aidompi ja suomalaisempi.

"Se on ihan fifty-sixty miten käy."

Suomalainen maatalous on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä. Reijo Karhisen juuri julkaistussa selvitystyössä ”Uusi alku - maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” todetaan, että maatalouden yrittäjätulon kasvattaminen 500 miljoonalla eurolla on mahdollista, mutta se vaatii erittäin laaja-alaisia muutoksia ja uudistumista niin alkutuotannossa kuin koko ruokaketjussa.

"Huominen on aina tulevaisuutta."

Keinoja kannattavuuden parantamiseksi on. Selvityksessä nostetaan esiin muun muassa tuottajien talousosaaminen, investoinnit ja toiminnan kehittäminen, elintarvikkeiden vienti, uuden teknologian hyödyntäminen, innovaatiot ja erikoistuminen.

Kuulostaa helpolta, muttei sitä tietenkään todellisuudessa ole. Kaikki edellä mainitut asiat vaativat maatalousyrittäjältä rohkeutta, koulutusta ja ammattitaitoa, uusien toimintatapojen omaksumista, monesti myös rahaa ja paljon muuta. Nyt jos koskaan viljelijät tarvitsevat kannustavia sanoja.

"Niinhän se on, meillä ostetaan perunoita keväällä ja muualla syksyllä!"

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Vaikka ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi tulee meillä pidentymään, ruuantuotanto tulee todennäköisesti aina olemaan täällä verrattain kallista. Emme voi kilpailla hinnalla ulkomaista ruokaa vastaan, mutta laadulla voimme.

"Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi."

Viime vuosina erilaiset pienemmät ja suuremmat ruokaskandaalit ovat ravistelleet kuluttajien hermoja. Vuonna 2017 kohistiin pilaantuneesta brasilialaisesta naudanlihasta, ja tänä vuonna huolta on aiheuttanut puolalainen teurastamo, joka on käyttänyt sairaita eläimiä teurastuksessa. Myös ulkomaiset marjat ja koirien raakaruokinta ulkomaisella lihalla on herättänyt keskustelua.

Nämä kaikki ongelmat on voinut välttää kotimaisessa lihassa pitäytynyt kuluttaja.

Suomalaisessa lihantuotannossa on muiden Pohjoismaiden ohella huippuunsa viritetty jäljitettävyys ja se on puhdasta lääke- ja muista jäämistä.  Antibiootteja käytetään vain eläinten sairauksiin, ei kasvua tehostamaan tai varmuuden vuoksi. Myös eläinten hyvinvointi on hyvällä tasolla.

"Mä en mene siihen lankaan että alkaisin haalimaan jotain omaisuutta."

Poikkeuksiakin on, mutta suurin osa ihmisistä haluaa saada kunnollisen korvauksen työstään. Kun Suomessa kerran on maailman puhtaimpiin ja laadukkaimpiin lukeutuva ruuantuotanto, tulisi siitä myös saada sen mukaista hintaa.

Kustannustehokkuuden parantamiseksi toiminnan kehittäminen on vietävä tappiin saakka, hyödyntäen uutta tekniikkaa ja innovaatioita. Tehomaatalous tuntuu nykyään olevan monelle kuluttajalle kirosana, vaikka se on suuressa mittakaavassa sekä ekonomisesti että ekologisesti kestävintä maataloutta. Kun ruokaa tuotetaan tehokkaasti ja vain tarpeeseen perustuvalla tuotantopanosten käytöllä, säästetään maa-alaa sekä energia- ja raaka-ainevaroja muuhun käyttöön.

"Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!"

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä tehomaataloutta harjoittaviksi täsmäviljelyn huippuosaajiksi. Markkinoilla on paljon kysyntää tuotteille, joilla on tarina, jotka erottuvat muista, ja ovat esimerkiksi luomua tai lähiruokaa. Erikoistumiseen panostavilla tiloilla tärkeintä on oman asiakasryhmän löytäminen ja siitä kiinni pitäminen.

"Elämä on ihmisen parasta aikaa."

Lopuksi, pidä tukiverkko läheisiisi kunnossa ja muista positiivinen elämänasenne. Teet erittäin arvokasta työtä yhteiskunnan, maatalousmaiseman, maaseudun elinvoimaisuuden ja ruokaturvan näkökulmasta.

Työsi on raskasta, mutta myönnä pois: on se "elämä välillä myös aika laiffii."

 

Lainaukset ovat Matti Nykäsen (1963–2019) suusta kuultuja lausahduksia.

Kommentit