Monesti oletetaan, että ohralle lippulehdelle annettava tautiruiskutus on aina paras mahdollinen tapa suojata kasvustot kasvitauteja vastaan. Tämän lisäksi oletetaan, että kasvitautiaineilla saadaan tehoa enintään neljäksi viikoksi. Nämä oletukset ovatkin varmasti totta monien tuotteiden osalta.

BASF:lla on vahvaa näyttöä koetulosten perusteella, että valmisteiden sisältämät tehoaineet ovat hyvin pitkäkestoisia ja hyvin liikkuvia. Revysolin tehoaika kestää 6–7 viikkoa ja Xemiumin tehoaika 7–8 viikkoa, huomattavasti siis yleistä oletusta pidempään.

Revytrexin pitkäaikainen vaikutus mahdollistaa T1-vaiheen ruiskutuksen taktiikan, jolloin tautitorjunta on mahdollista tehdä tankkiseoksessa muiden aineiden kanssa, myöhästetyn rikkakasvitorjunnan yhteydessä. Asiaa puoltaa myös Västärkvarnin koetilalla tehty tautikoe ohralla kesällä 2021. Kokeessa eniten ohrasatoa saatiin koealueilta, jotka olivat saaneet T1-vaiheen Revytrex-käsittelyn, eli myöhäisessä rikkakasvitorjunnassa annettu käsittely. Käsittelemätöntä kontrollialuetta lukuun ottamatta muilla koeruuduilla tautitorjunta tehtiin lippulehtivaiheessa kilpailevilla valmisteilla tai Revytrexillä.

Ohran tautikokeen tulokset Västarkvarnissa 2021. Eniten ohrasatoa saatiin koealoilta (kuvan kaksi oikeanpuolimmaista palkkia), joille oli tehty T1-vaiheen Revytrex-käsittely. Käsittelemätöntä kontrollia lukuun ottamatta muille koejäsenille tautitorjunta tehtiin lippulehtivaiheessa. Koejäsenet vasemmalta oikealle: käsittelemätön kontrolli, verrannevalmiste E, käyttömäärä 0,5 l/ha, verrannevalmiste A, käyttömäärä 0,5 l/ha, verrannevalmiste P, jaettu käsittely 0,3 l/ha + 0,3 l/ha, Revytrex 0,5 l/ha, Revytrex, 0,75 l/ha, Revytrex 1,0 l/ha, Revytrex 0,75 l/ha T1-vaiheessa ja Revytrex 1,0 l/ha T1-vaiheessa.

T 1 = Revytrex-ruiskutus tehty korrenkasvun alussa (BBCH 30-31), yhdessä rikkakasvitorjunnan kanssa
T 2 = Muut käsittelyt tehty lippulehtivaiheen erillisessä tautiruiskutuksessa (BBCH 37-39)

"Revytrex-käsittely T1-vaiheessa tuo koko kasvukauden kestävää tautisuojaa. Yhden ruiskutuksen taktiikka tuo selkeitä etuja niin rahan kuin ajankäytönkin kannalta. Yhden ruiskutuksen taktiikka sopii erityisesti viljelijöille, joilla puomisto on pieni, ruiskutettava pinta-ala suuri, tai jos ylipäätään halutaan tehokkuutta ajankäyttöön satopotentiaalia vähentämättä", Hanna Mäkinen BASF:ltä tiivistää.