Olet täällä

Basis-sopimus tuo markkinalähtöisyyttä vehnän ja öljykasvien hinnoitteluun

Viljelijän Avena Bernerin tarjoamassa basis-sopimuksessa futuurihinnan kehitys pörssissä vaikuttaa suoraan erän hintaan. Basis lukitaan sopimusta tehdessä ja viljelijä päättää milloin hinnoittelu tehdään. Sopimuksen voi hinnoitella myös toimituksen jälkeen.

Viljelijän Avena Berner on tarjonnut suomalaisille viljelijöille reilun vuoden ajan täysin uudenlaista vehnän ja öljykasvien hinnoittelutapaa, basis-sopimusta.

Basis-sopimus on sidottu pörssissä noteerattavaan tiettyyn vehnä- tai rapsifutuuriin ja lopulta viimekädessä sen kehitys vaikuttaa satoerästä saatavaan hintaan. Hinnoittelu on aidosti markkinalähtöinen ja kiinni kansainvälisissä markkinoissa.

Basis tarkoittaa ostohinnan ja futuurin noteeraushinnan eroa

Basis-sopimuksessa viljelijä valitsee vehnä- tai öljykasvierälle toimituspaikan ja -jakson, jonka basiksen hän kiinnittää. Joka toimitusjaksolle ilmoitetaan oma basis. Toimituspaikkoja ovat vehnälle nyt satamien (Loviisa ja Naantali) lisäksi myös sisämaan vastaanottopisteet ja rypsille/rapsille Kirkkonummi.

”Basis on käytännössä ostohinnan erotus tietyn futuurin sen hetkiseen noteeraushintaan. Basiksen suuruus vaihtelee pörssin ja kotimaan ostohintojen mukana. Joskus voi olla, että erästä maksetaan Suomessa yli pörssihinnan (basis suurempi kuin 0 €/tn) ja joskus taas alle (basis negatiivinen)”, Kenneth Ahlqvist Viljelijän Avena Berneriltä selittää.

Viljelijä lukitsee basiksen aina sopimuksen teon yhteydessä. Esimerkiksi tällä hetkellä (21.1.2019) Avenan ilmoittama myllyvehnän basis joulukuulle 2019 on -10 €/tn ja rypsille ja rapsille marraskuulle 2019 +1 €/tn.

Sopimus hinnoitellaan loppuun viljelijän haluamana ajankohtana pörssissä, Euronext Pariisin (Matif) vehnä- tai rapsifutuurien sen hektisten hintanoteerauksien mukaan. Sopimuksen voi hinnoitella loppuun vaikka seuraavana päivänä tai vasta lähempänä futuurin sulkeutumista.

Erän hinnaksi muodostuu basis + futuurihinta. Viljelijä ei itse tee futuurikauppaa pörssissä, vaan Viljelijän Avena Berner tekee sen hänen puolestaan.

Basis-hinnan kehitykseen vaikuttavat koko Euroopan markkinat

Maatalousmarkkinoilla ehtii tapahtua vuoden aikana paljon. Vilja- ja öljykasvimarkkinoihin vaikuttavat ennen kaikkea satomäärät, kysyntä eli viljan käyttö sekä varastotilanne. Myös monet muut tekijät, kuten sääolosuhteet, politiikka, kauppakiistat ja yleinen maailmantalouden tilanne heiluttelevat pörssikursseja. Jos viljasta on paljon tarjontaa, on hinnoissa yleensä laskupaineita. Jos taas siitä on niukkuutta, heijastelee se yleensä korkeampina hintoina.

Koska basis-sopimus on sidottu pörssihintaan, elää se kurssivaihteluiden mukaan, joihin vaikuttaa markkinatilanne maailmalla ja Euroopassa. Hintakehitykseen ei siis vaikuta vain Suomen, vaan koko Euroopan markkinat.

Viljelijän kannattaa pitää itsensä ajan tasalla Euroopan viljamarkkinatilanteesta ja hintavaihteluista riippumatta siitä, millaisen sopimusmallin on käyttänyt. Viljelijän Avena Berner on tehnyt hintojen seuraamisen helpoksi, sillä basis-hinnat vehnän ja öljykasvien toimitusjaksoille ja -paikoille sekä muut ostohinnat noteerataan jatkuvasti Avenakaupassa.

Avenakauppaan voi rekisteröityä kuka vain viljelijä, jolla on y-tunnus. Sivustolla voi myös hoitaa viljojen ja öljykasvien myynnin Viljelijän Avena Bernerille, tai vaihtoehtoisesti soittamalla suoraan ostajalle.

”Markkinoita on helppo seurata Avenakaupassa ja päättää sen pohjalta, milloin lukitsee basiksen eli tekee sopimuksen ja milloin kiinnittää futuurihinnan. Basis-sopimuksen hinnoitteluaika on joustava: esimerkiksi ensi satokaudelle tehtävän sopimuksen voi hinnoitella joko heti tai vasta ensi syksynä toimituksen jälkeen.”

Hintojen kiinnityksessä kannattaa kuitenkin pitää mielessä toimitusjaksojen ajankohta, ja että futuuri pohjautuu tiettyyn toimitusjaksoon ja sillä on tietty sulkeutumis- eli päättymisaika. Vehnän kohdalla elo-joulukuun toimitusjaksossa käytetään joulukuun vehnäfutuuria, tammi–maaliskuussa maaliskuun futuuria ja huhti-toukokuussa toukokuun futuuria.

”Sopimus pitää hinnoitella aina futuurin sulkeutumiskuukautta edeltävän kuun 15. päivänä. Esimerkiksi jos sopimus on sidottu joulukuun vehnäfutuuriin, tulee hinnoittelu tehdä viimeistään 15. marraskuuta. Öljykasveilla on sama periaate”, Ahlqvist kuvailee. Vehnällä kerralla hinnoiteltava erä on 50 tonnia ja jos sopimus on suurempi, sen voi hinnoitella useammassa 50 tonnin erässä.

Pörssi aukeaa arkisin aina kello 12, ja hinnoittelun voi tehdä Viljelijän Avena Bernerin kanssa päivittäin kello 12–15 välisenä aikana. Erän voi halutessaan toimittaa myös ennen hinnoittelua ja tällöin viljelijälle maksetaan toimituksen yhteydessä vehnällä 100, rehuvehnällä 75 ja rypsillä 150 €/tn. Loppuosa tilitetään, kun hinnoittelu on tehty kokonaan.

Euroopassa suurin osa viljakaupasta pörssihintaan sidottua

Yritysten tarjoamat sadon hinnoittelumallit ovat selvästi monipuolistuneet viime vuosina Suomessa. Käytetyin sopimusmalli on kuitenkin edelleen myynti päivän hinnalla ja toimitus 30 päivän kuluessa.

Euroopassa tilanne on toinen; siellä pääosa viljakaupasta tehdään pörssihintaan sidottuna. Uudenlaiset viljapörssiin sidotut hinnoittelutavat ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös meillä, mutta vasta melko pieni osa viljelijöistä on niitä kokeillut. Pyhtääläinen Kim Rosqvist on yksi heistä.

Myllyvehnää, mallasohraa ja öljykasveja viljelevä kymenlaaksolaisviljelijä on tehnyt termiinisopimuksia niin kauan kun niitä on ollut saatavilla. Viime vuonna hän kokeili ensimmäistä kertaa basis-sopimusta osalle vehnäsadostaan, yhteensä 100 tonnin erälle.

Rosqvist pitää basis-sopimuksessa siitä, että hinta on sidottu Pariisin pörssiin, joten se reagoi koko Euroopan viljakaupan tapahtumiin. Toisaalta tänä vuonna sopimuksen hyödyt jäivät pienemmiksi, sillä viljan hinnan nousu oli loppuvuodesta voimakkaampaa Suomessa kuin Euroopassa.

Rosqvist ei ole vielä päättänyt, mitä sopimusmalleja hän käyttää tulevan kasvukauden satoon. Basis-sopimus on kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto. Viljamarkkinoiden kehittyminen sinetöi lopulliset päätökset.

”Ennustaminen on kuitenkin tässä vaiheessa vuotta vielä vaikeaa. Keväämmällä satoennusteet kaudelle 19/20 maailmalla alkavat realisoitua ja viljan hinta kehittymään niiden mukaan”, Ahlqvist sanoo.

Hajauttaminen eri sopimuksiin tehostaa riskienhallintaa

Viljelijän Avena Berner tarjoaa suomalaisille viljelijöille myös muita sopimusvaihtoehtoja viljan ja öljykasvien myyntiin ja riskien hallintaan. Basis-sopimuksen ohella valikoimassa ovat termiinisopimus, normaali eli niin sanottu ”nyt”-sopimus sekä tilahintasopimus.

Kaikissa sopimusmalleissa on omat erityisomaisuutensa. Pörssimeklareiden suosima sijoitusten hajauttaminen pätee ohjenuorana myös vilja- ja öljykasvisopimuksiin. Tilan riskienhallintaa kannattaa parantaa hajauttamalla sato muutamaan eri sopimusmalliin, esimerkiksi ottamalla basis-sopimus uutena mukaan palettiin.

Monilla ei ole myöskään mahdollisuutta varastoida koko satoa. Rosqvistin mukaan etenkin sille sadolle, joka pitää lähettää pois jo puintisesongin aikana, olisi tärkeää määrittää hinta etukäteen. Puintisesongin aikana hinnat kun ovat yleensä alimmillaan.

Ahlqvist korostaa riskienhallinnassa myös tilan omien viljelykustannusten suuruutta ja sen peilaamista viljan hintaan.

”Tuotantokustannukset per tonni on hyvä olla tiedossa. Jos viljan kiinnityshinta on sellainen, joka kattaa kustannukset, niin silloinhan sopimuksen teko on mielekästä.”

Haluatko kuulla lisää?

Ota yhteyttä Viljelijän Avena Bernerin viljakaupan erityiasiantuntijoihin.

Viljojen ja öljykasvien ostohintamme ja basis-hinnat löydät Avenakaupasta. Rekisteröidy tai kirjaudu suoraan sisään!

Kommentit

Samankaltaista sisältöä