Mavin tilastosta selviää tämän vuoden viljelyalat lajikkeittain. Lajikkeiden suhteen riittää valinnanvaraa, sillä viljeltyjen lajikkeiden lukumäärä jatkoi kasvuaan. Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin.

Kauran viljelyala nousi 336 270 hehtaariin (2016: 331 670 ha). Eri kauralajikkeita on tänä vuonna viljelyssä 63 kappaletta. Akseli on tänäkin vuonna viljellyin kauralajike kattaen vajaan viidenneksen Suomen kaura-alasta.

Rypsin ja rapsin viljelyala nousi 67 040 hehtaariin (2016: 61 960 ha). Kevätrapsiala (35 040 ha) oli selvästi suurempi kevätrypsialaa (27 790 ha). Syysöljykasvien viljelyala on vielä suhteessa pieni: syysrapsia viljellään 1 640 ja syysrypsiä 530 hehtaarilla. Kevätrapsilajikkeista viljellyin lajike on Proximo ja kevätrypsilajikkeista Cordelia. Syysrapsilajikkeista viljellyin lajike on Pioneer Maximus ja syysrypsilajikkeista Largo sekä Legato.

Syys- ja kevätrukiin yhteenlaskettu viljelyala nousi 31 720 hehtaariin (2016: 26 510 ha). Perinteinen populaatiolajike Reetta kattaa yli 40 % syysrukiin viljelyalasta. Kevätruislajikkeista viljellyin oli Juuso.

Syysvehnän viljelyala nousi 35 360 hehtaariin (2016: 25 110 ja). Viljellyimmäksi lajikkeeksi nousi Skagen kattaen melkein 24 % syysvehnäalasta.

Kevätvehnän viljelyala laski 181 900 hehtaariin (2016: 196 460 ha). Tänä vuonna viljelyssä on 64 eri lajiketta, joista Quarna on viljellyin.

Rehuohran viljelyala pieneni 359 870 hehtaariin (2016: 407 890 ha). Viljeltyjä lajikkeita on tänä vuonna 132. Suosituin lajike on jälleen Brage 44 000 hehtaarilla.

Mallasohran viljelyala laski 75 210 hehtaariin (2016: 77 570). Harbinger oli viljellyin mallasohralajikkeeksi.

Viljelyalat lajikkeittain 2017

Lähde: Maaseutuvirasto Mavi, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR