Mitä maanäytteelle tapahtuu postittamisen jälkeen?

Eurofins Viljavuuspalvelun laboratorioon Mikkeliin lähetetään vuosittain analysoitavaksi noin 100 000 maanäytettä. Näytteiden analysointi on pitkälle automatisoitu, mutta esimerkiksi maalajimääritys on edelleen tehokkainta ihmisen tekemänä.

Eurofins Viljavuuspalvelun laboratorioon Mikkeliin lähetetään vuosittain analysoitavaksi noin 100 000 maanäytettä. Näytteiden analysointi on pitkälle automatisoitu, mutta esimerkiksi maalajimääritys on edelleen tehokkainta ihmisen tekemänä.

Maanäytteiden otto on viljelijöille tuttua puuhaa, onhan vil­ja­vuustut­ki­mus teh­tä­vä viiden vuoden välein jokaiselle yli puolen hehtaarin peruslohkolle.

Rasiaan pakkaamisen ja postituksen jälkeen viljelijä kuulee seuraavan kerran näytteestään viimeistään kolmen viikon kuluttua, kun se on analysoitu ja viljavuustutkimuksen tulokset ovat selvillä. Mutta mitä näytteelle tapahtuu siinä välissä?

100 000 näytettä vuodessa

Eurofins Viljavuuspalvelun Mikkelin toimipisteelle lähetetään vuosittain analysoitavaksi noin 100 000 maanäytettä. Tämän päälle tulevat vielä rehu-, neulas- ja muut kasvinäytteet, joita niitäkin kertyy vuosittain yli 15 000.

Ensimmäisenä näytteet vastaanotetaan ja niiden tiedot kirjataan ylös. Jokaiseen maanäytteeseen tulostetaan viivakoodi ja se kiinnitetään rasiaan. Näin tietojärjestelmä tietää, mitä analyysejä kullekin näytteelle linjastolla tehdään.

Kun näytteet on vastaanotettu ja niihin on laitettu viivakoodit, rasiat etenevät linjastoa pitkin uuniin.
Suurimmalle osalle maanäytteistä tehdään viljavuuden perustutkimus, josta selviää näytteen maalaji, multavuus, johtoluku, laskennallinen kationinvaihtokapasiteetti, pH sekä pää- ja sivuravinteet. Kuitenkin myös laajemmat erikoisanalyysit kuten hivenravinnetutkimukset ovat yleistymässä, Eurofins Viljavuuspalvelun asiakkuusvastaava Venla Jokela kertoo.

”Hintaero perus- ja hivenravinnetutkimuksella on noin kymmenen euron luokkaa, ja kun sen vielä jakaa useammalle vuodelle, lisäkustannus jää hyvin pieneksi. Samaan aikaan saadaan arvokasta tietoa pellon kasvukunnosta ja hivenravinnetilanteesta, jolloin lannoitusta voidaan optimoida tehokkaammin ja edellytykset korkeaan satoon paranevat”, hän toteaa.

Vastaanotosta kuivaukseen

Vastaanoton jälkeen viivakoodilla varustettu näyterasia jatkaa matkaansa uuneihin, jossa se kuivataan. Näin maanäytteestä saadaan homogeeninen ja sen jauhautuvuus tulee hyväksi.

Norm

Uunissa näytteitä kuivataan yleensä kahden vuorokauden ajan.
aalitilanteessa näytettä kuivataan kaksi vuorokautta. Prosessia voidaan kuitenkin tarvittaessa nopeuttaa kuivaamalla näytettä laakeammalla astialla ohuempana kerroksena.

Nopeampaa kuivausta tarvitaan, kun asiakas on tilannut kiireellisen tutkimuksen, jossa tulokset luvataan kymmenessä arkipäivässä. Tämän lisäksi on vielä erikoispikatutkimus, jossa tulokset raportoidaan jo viidessä arkipäivässä.

Mylly jauhaa kuivatun näytteen analysointia varten

Kun näyte on kuivattu, se etenee linjastoa pitkin ensin esimurskaimeen ja tämän jälkeen myllyyn. Myllyn laitteisto ottaa maanäytteen rasiasta ja jauhaa sen hienojakoiseksi analysointia varten.

Mylly jauhaa näytteen hienojakoiseksi ja purkittaa analysointia varten.

Jauhatuksen jälkeen laitteisto lukee rasian viivakoodin selvittääkseen, mitä analyysejä kyseiselle näytteelle halutaan tehdä. Kaikille maanäytteille tehdään perustutkimus, jolloin laitteisto annostelee maa-ainesta VT- eli viljavuus- ja pH-tutkimuspurkkeihin. Jos tilaukseen on kirjattu lisäksi hivenravinnetutkimus, näytteitä annostellaan sitä varten niin sanottuihin EDTA-purkkeihin. Lisäksi annostelua tehdään muun muassa boori-, varastoravinne- ja hehkutushäviötutkimuksia varten.

Purkkeihin annostelun jälkeen näyterasiat ja niissä jäljellä oleva maa-aines kootaan puisiin telineisiin eli laudakoihin, ja laudakot pinotaan edelleen näytehäkkeihin. Yhteen häkkiin mahtuu lähes 400 näyterasiaa, mikä helpottaa näytteiden siirtelyä ja lyhytaikaista varastointia.

Aistinvarainen maalajin määritys edelleen nopein

Seuraavaksi nä

Hienojakoiseksi jauhettu tuote päätyy maalajimääritykseen. Työvuorossa on tänään Jukka Valjakka.
ytteet siirretään maalajin ja multavuuden määritykseen. Määritys tehdään perustutkimuksessa perinteisellä aistinvaraisella menetelmällä, sillä se on edelleen edullisin ja nopein tapa.

Maalajimäärityksessä työskentelevän henkilöstön osaamista testataan säännöllisin väliajoin ulkopuolisella akreditoinnilla, ja lisäksi kerran kuussa tehdään organisaation sisäistä näytteiden uudelleentestausta.

Eurofins Viljavuuspalvelun Mikkelin laboratoriossa maalajin määrityksestä vastaa kolme työntekijää. Tänään vuorossa on Jukka Valjakka. Hän ottaa tottuneesti häkistä yhden laudakon työpöydälleen, lukee sen viivakoodin ja tämän jälkeen vielä kaikista näyterasioista viivakoodit. Näin koneelle avautuu lisätietoa näytteestä, kuten tilausnumero ja paikkakunta.

”Paikkakunnan avulla voi jo vähän päätellä, mistä maalajista voisi olla kyse”, Valjakko vinkkaa.

Tämä näyte osoittautui hietamoreeniksi.
Lopullinen maalaji- ja multavuusmääritys tehdään maata silmämääräisesti arvioimalla sekä tunnustelemalla.

Uuttorummun ja suodatuksen jälkeen laboratorioon

Myllyssä purkitetut näytteet jatkavat matkaa useaan linjastoon. Linjastoilla analysoidaan perusviljavuus, hivenaineet sekä boori.

Perus- ja hivenainetutkimukseen merkityt purkit etenevät uuttorumpuun, jossa näyte sekoitetaan ja siitä valmistetaan uuttoliuos.

Myllystä purkitetut maanäytteet etenevät mm. VT- eli viljavuustutkimukseen ja EDTA- eli hivenravinnetutkimukseen.
Tämän jälkeen liuos vielä suodatetaan erillisessä yksikössään, jonka jälkeen se on valmis laboratorion analysoitavaksi.

pH-linjalla on automaattitoimintona veden lisäys näytepurkkeihin. Purkit mitataan pienen seisotusajan jälkeen purkkeihin upotettavien elektrodien avulla. Elektrodit kertovat pH:n lisäksi maan johtoluvun.

Laboratorio on maanäytteiden viimeinen etappi tutkimuslinjastossa. Siellä selvitetään näytteiden ravinnepitoisuudet ja tehdään pienissä määrin myös niin sanottuja mekaanisia maalajianalyysejä.

Pian laboratoriomittausten jälkeen viljelijä saa viljavuustutkimuksen tulokset sähköpostiinsa tai Eurofins Viljavuuspalvelun sähköiseen Tuloslaariin – ja tulevan kasvukauden suunnittelu on valmis aloitettavaksi!

Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtaja Ano Halonen ja asiakkuusvastaava Venla Jokela esittelemässä maanäytelinjastoa.

Runsaasti myös rehu-, neulas- ja kasvinäytteiden analysointia

Kun Eurofins Viljavuuspalvelun laboratorio vastaanottaa säilörehua tai heinää eli niin sanottua NIR-rehunäytettä, se ensimmäiseksi kirjataan. Sen jälkeen näyte levitetään foliorasioihin ja laitetaan uuniin kuivatettavaksi. Näytteitä kuivataan normaalisti 70

asteessa 16 tuntia.

Kuivauksen jälkeen tehdään näytteen punnitus, jauhatus ja purkitus. Purkitetut näytteet skannataan NIR-laitteella, jolloin saadaan selville mm. rehun valkuais- ja kuitupitoisuus. Kaikkea rehun analysointia ei voida tehdä NIR-laitteella, vaan esimerkiksi näytteen kivennäiset on mitattava laboratoriossa. Lopuksi tulokset raportoidaan näytteen lähettäjälle.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja