Kaalikasvien lannoitus

Suomessa viljellään useita kaalilajeja tuoremyyntiin, ja teollisuuskäyttöön. Kaalien kasvatukselle on tyypillistä työvoimavaltaisuus ja korkeat tuotantokustannukset. Korkean satotason varmistaminen onkin tärkeää pyrittäessä kannattavaan kaalintuotantoon. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on ehdoton edellytys kaalikasvien viljelyssä.

Suomessa viljellään useita kaalilajeja tuoremyyntiin, ja teollisuuskäyttöön. Kaalien kasvatukselle on tyypillistä työvoimavaltaisuus ja korkeat tuotantokustannukset. Korkean satotason varmistaminen onkin tärkeää pyrittäessä kannattavaan kaalintuotantoon. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on ehdoton edellytys kaalikasvien viljelyssä. Toimiva salaojitus sekä korkea pH ovat erityisen tärkeitä tekijöitä.

Kaalikasvit vaativat erityisen paljon ravinteita. Erityisesti varastoitavat kaalit tarvitsevat koko kasvukauden ajan, jopa elokuulle asti lannoitusta. Taimikasvatuksen aikainen lannoitus varmistaa elinvoimaiset taimet jotka lähtevät nopeasti kasvuun istutuksen jälkeen. Myös veden tarve on erittäin suuri, erityisesti kesä-heinäkuun helteillä. Kaalikasveihin kuuluvat myös lanttu ja nauris.

Ravinteiden merkitys kaalikasveilla

Typpi (N)

Kaalikasveille on tyypillistä suuri ravinteiden tarve. Typpilannoitustarve varastoitavalla valkokaalilla voi olla yli 200kg/ha. Typen tarve kaalikasveilla on suurin noin 50 vrk istutuksen jälkeen, joten typpilannoitusta pitää jakaa. Typpilannoituksessa maahan levitetään ennen istutusta noin puolet koko kauden typpilannoitustarpeesta NPKS lannoitteena. Kasvukaudella typpilannoitustarvetta tarkastellaan liukoisen typen mittauksin, ja lisälannoitukset suoritetaan Kloorivapaina NK lannoitteilla tai muilla typpilannoitteilla, kuten kalsiumpitoisella Kalsiumnitraatilla.

Fosfori (P)

Fosforilannoitus nopeuttaa kasvien juurten kehitystä. Fosfori on myös tärkeä ravinne kasvin yhteyttämisessä ja energiasiirrossa. Kaalin fosforilannoitus on syytä aloittaa jo taimikasvatusvaiheessa. Viimeisen taimikastelun yhteydessä on hyvä käyttää vesiliukoista starttilannoitetta (Ferticare 10-5-17), jotta istutetun taimen fosforinsaanti on turvattu heti alusta alkaen. Lisäksi normaalissa lannoituksessa kannattaa käyttää ympäristötuen sallima määrä fosforia. Fosforilannoitus on erityisen tärkeää varhaisistutuksissa, sekä lohkoilla joiden fosforipitoisuus on alhainen.

Kalium (K)

Kalium säätelee kasvin soluhengitystä ja vaikuttaa solun nestetasapainoon. Kaliumin puutos aiheuttaa muutoksia nestetasapainoon ja aiheuttaa solukon heikkenemistä ja markkinakelpoisen sadon alenemista. Kaliumtarve kestää pidemmälle kasvukauden loppuun, kuin typen tarve, joten viimeisissä lisälannoituksissa on hyvä käyttää esimerkiksi korkeakaliumista Puutarhan NK2 (NPK 9-0-28) lannoitetta. Kaliumin kokonaislannoitustarve voi kaalikasveilla olla jopa 250kg/ha kasvukauden aikana.

Rikki (S)

Kaalikasvit tarvitsevat huomattavan määrän rikkiä. Rikki on keskeinen lehtivihreän rakennusaine, ja puutosoireet vaikeuttavatkin lehtivihreän muodostumista, ja aiheuttavat lehtien vaalenemista. Rikillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi valkokaalin makuun. Tyypillinen kaalin kokonaistarve rikille on noin 100-150 kg/ha josta kaali voi ottaa puolet muokkauskerroksen alapuolisesta maa-aineksesta. Yara Suomen kloorivapaat peruna ja puutarhalannoitteet sisältävät reilusti rikkiä, joten niiden käyttö varmistaa useimmissa tapauksissa kasvin rikin saannin.

Kalsium (Ca)

Kalsium on erityisen tärkeä ravinne varastovihanneksilla. Kalsium nostaa sadon kuiva-ainepitoisuutta lujittaa soluseinää. Vahva soluseinä estää varastotautien levittämistä, sekä vähentää varastoinnin aikaista haihduntaa. Kaalimaita kalkitaan yleensä runsaasti, ja kalsiumluvut maassa ovat usein korkealla. Silti löytyy lohkoja joiden pH on korkealla, mutta kalsiumluvut ovat alhaiset. Näillä mailla lisäkalsiumlannoitus on erityisen tärkeää. Kalsiumlannoitukseen käyvät esimerkiksi Kalsiumravinne ja Kalsiumnitraatti.

Magnesium (Mg)

Kaalikasvit tarvitsevat magnesiumia verrattain vähän verrattuna kalsiumiin. Magnesium kuitenkin tehostaa kasvin fosforin ottoa ja on mukana energiansiirrossa kasvin sisällä. Magnesiumia tarvitaan tasaisesti koko kasvukauden ajan yhteyttämisen tehostamiseksi. Korkeimmillaan tarve on noin 30 vrk istuttamisesta, kun voimakkain kasvu alkaa.

Boori (B)

Boorin puute näkyy kaalikasveilla epämuodostumina sadossa. Erityisen voimakkaita oireita näkyy helposti kukkakaalissa. Valkokaalilla boorin puute aiheuttaa kerän tummumista sisältäpäin. Boorin puutteesta kärsivät kasvit eivät usein tuota myyntikelpoista satoa ollenkaan. Yara Suomen lannoitteet sisältävät booria, mutta täydennyslannoitustarvetta on syytä tarkastella viljavuustutkimukseen pohjautuen. Lisälannoitukseen käyvät esimerkiksi Booriravinne tai vesiliukoinen Soluboori. Lehtilannoitus voi olla tarpeen esimerkiksi runsaiden sateiden jälkeen, koska boori huuhtoutuu helposti.

Rauta (Fe)

Rauta on olennainen osa yhteyttämisprosessissa. Raudanpuutos näkyy uusien lehtien vaalenemisena, samalla kun vanhat lehdet pysyvät vihreänä. Alkuvaiheessa oireet näkyvät lehtisuonien välisenä vaaleutena. Nämä erottavatkin raudan puutosoireet typen puutoksesta. Kaalikasvit tarvitsevat rautaa noin 80-90 g/t

Mangaani (Mn)

Mangaanin puutoksia esiintyy erityisesti mailla, joiden pH on korkea. Siksi usein kaalipelloilla mangaaninpuutos voi yllättää. Mangaaninpuutos hidastaa kasvua, sekä alentaa sadon c-vitaminipitoisuutta. Oireet voivat myös aiheuttaa satoon värivirheitä.

Molybdeeni. (Mo)

Kasvit tarvitsevat molybdeeniä erittäin pieniä määriä. Kaalikasvit tarvitsevat molybdeeniä kuitenkin enemmän kuin perinteiset peltokasvit. Molybdeeni osallistuu kasvissa prosessiin joka muuttaa nitraattityppeä muihin typen muotoihin. Molybdeenin puute aiheuttaa epämuodostumia lehdissä, sekä nostaa sadon nitraattipitoisuutta, mikä saattaa olla haitallista.

Lannoitus taimikasvatuksen aikana

Taimikasvatuksessa pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja terveitä taimia avomaalle istutusta varten. Taimikasvatuksessa on tärkeää valita kasville sopiva kasvualusta (turveseos) ja käyttää korkealaatuisia siemeniä.

Taimikasvatuksessa käytettävät valmiit kasvualustat on yleensä peruskalkittuja ja -lannoitettuja. Jos valmistat kasvualusta itse, turpeen peruslannoitukseen sopivat Peatcare lannoitteet. Lannoite tulee sekoittaa turpeeseen huolellisesti, jotta jokaisen taimen ravinnesaanti turvataan.

Valmiiden kasvualustojen tai muiden peruslannoitettujen kasvualustojen ravinteet riittävät noin kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen aloitetaan kastelulannoitus. Kastelulannoitukseen sopivat erinomaisesti Ferticare-sarjan tuotteet. Taimikasvatukseen sopiva kasteluveden lannoitepitoisuus on 0,1-0,2 % (1-2 kg lannoitetta kuutiossa kasteluvettä). Kasteluveden lannoitepitoisuudella voidaan vaikuttaa taimien kasvuun. Jos taimikasvatuksen aikana on pilvistä ja taimet kasvavat runsaasti pituutta, voit jarruttaa kasvua ja tukevoittaa taimia nostamalla kasvualustan johtokykyä. Tällöin kastelulannoitukseen käytetään 0,2-0,3 % lannoitepitoisuutta (2-3 kg lannoitetta kuutiossa kasteluvettä).

HUOM! Jos kasvualusta on lannoitettu hidasliukoisilla lannoitteilla, peruslannoitus riittää yleensä vähintään neljä viikkoa. Lannoituksen riittävyyttä voit arvioida kasvua seuraamalla tai mittaamalla kasvualusta puristenesteen johtokykyä. Typpilaukku 3:n avulla voit mitata nitraatti-typen ja johtokyvyn kasvualustasta sekä tarkistaa lannoitteen annostelun kasteluveteen.

Ennen istutusta taimet kastellaan huolellisesti. Viimeisissä kasteluissa voidaan antaa "starttilannoitus" runsaasti fosforia sisältävillä Ferticare 10-52-17 tai Phosfikilla.

Lannoitus avomaalla

Kaalikasvien lannoituksessa ravinteita annetaan useaan kertaan pitkin kasvukautta. Erityishuomiota pitää kiinnittää riittävään boorin ja rikin saantiin. Myös mangaani ja molybdeeni ovat kaalikasveille tärkeitä hivenravinteita. Varastoitavilla vihanneksilla kalsium on varastosäilyvyyden kannalta erittäin tärkeä ravinne. Kalsiumin nousu kasviin edellyttää riittävää haihduntaa, joten kastelulla pystytään vaikuttamaan kalsiumin määrään.

Kevätlannoitus

Kevätlannoituksessa turvataan taimien riittävä ravinteiden saanti alkukesän ajan. Kaalikasvien typpilannoitustarve kevätlannoituksessa vaihtelee 60-110 kg/ha välillä, riippuen maalajista sekä siitä, mikä kaalilaji on kyseessä. Fosforilannoitus kannattaa tehdä ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Kevätlannoitukseen käyvät Peruna ja puutarhasarjan Kloorivapaat NPK ja NK lannoitteet.

Starttilannoitus

Vihannesten istutuksen tai kylvön yhteydessä voidaan tehdä "starttilannoitus", jolla nopeutetaan kasvin juuriston kasvua keväällä, kun maan lämpötila on alhainen. Starttilannoitus voidaan tehdä rakeisella lannoitteella tai nesteellä.

Pienirakeinen Starttiravinne sijoitetaan lannoitevantailla lähelle taimi- tai siemenriviä, käyttömäärä 40-60 kg/ha. Nestemäiseen starttilannoitukseen sopii Ferticare 10-52-17. Siemenestä kylvettäville kasveille tehdään 15-20 % liuos (15-20 kg/100 l vettä), jota annostellaan suuttimella 10-18 ml/rivimetri, noin 3 cm kylvöksen alle. Istutettaville taimille istutuksen yhteydessä annostelijalla istutuskuoppaan 2-3 % -liuosta (2-3 kg/100 l vettä) 50 ml/taimi. Ferticare 10-52-17 sekaan voidaan sekoittaa myös Phosfikia, jonka käyttömäärä istutuksen yhteydessä on 2-4 l/ha. Vastaava määrä (3-5 kg) Kemfosia vähennetään liuoksesta.

Kasvukauden aikainen lisälannoitus

Lisälannoituksessa kaalikasveille annetaan lähinnä typpeä, kaliumia, booria, sekä kalsiumia. Lisätyppilannoitukseen ryhdytään viimeistään kun mitattu liukoisen typen määrä maassa laskee alle raja arvon. Peruna ja Puutarhasarjan NK lannoitteet sopivat erinomaisesti lisätyppilannoitukseen. Boorin lisälannoitukseen kasvukaudella käy esim. Soluboori. Kalsiumtäydennykseen käyvät esim. Kalsiumravinne sekä Kalsium-magnesiumravinne, joka sisältää myös booria

Kaalikasvien lannoitustaulukot

Vihannesten hivenlannoitus

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja