Istutusajan lähestyessä joku voi surra sitä, että istutetuista taimista saatava tukkitili tulee vasta pari sukupolvea tuonnempana. Kuusentaimien kasvatus joulupuiksi tuo kuitenkin tuloa jo runsaan vuosikymmenen päästä.


Suuri pettymys kyllä vaanii metsänomistajaa, joka lähtee soitellen sotaan - joulukuusten kasvatus ei todellakaan ole sitä, että taimet vain tuiskaistaan maahan, odotellaan leppoisasti, ja muutaman vuoden päästä kuitataan muhkea tili.

Onko sinusta
kuusen kasvattajaksi?

Ensimmäiseksi on katsottava peiliin. Näkyykö sieltä tyyppi, jonka luonne, kiinnostus, aika, terveys ja rahapussi riittävät siihen, että joka vuosi 10-15 vuoden ajan pystyy tekemään jopa viikkokausia fyysistä työtä? Ruohontorjuntaa, vesakonraivausta ja hoitoleikkausta riittää, eikä siitä saa senttiäkään tuloa - vielä. Voihan näitä toisellakin teettää, mutta ammattitaitoisia tekijöitä on vähän.
Useimmilla normikansalaisilla käsilihakset ja pitkäjänteisyys ovat koetuksella kuusikossa.
Sitten joskus, kun koittaa korjuuaika, pitää olla kunto kohdallaan. Kolmen-neljän viikon aikana kaadetaan puut, raahataan tienvarteen ja usein vielä kuljetetaan myytäviksi. Päivä on lyhyt, voi olla pakkasta ja paksu hankikin. Paita ja kintaat kastuvat joka kelillä.

Myyntiä on
ajateltava jo nyt

Ennen istutusta pitäisi olla ajatus siitä, miten sato aikanaan myydään. Useimmat tämän hetken viljelijät myyvät puunsa itse toreilla ja kauppojen pihoissa. Muutamat myyvät jälleenmyyjille, puut valmiiksi kaadettuina ja kerättyinä.
Joku onnenpoika, jonka kuusikko on otollisella paikalla, voi myydä osan puista pystyynkin, joko tukkuerinä tai itse noutaville kuluttajille. Jos paikka on oikein hyvä, saattavat kuuset kasvattaa joulun alla jalat alleen, ja lähteä kävelemään omistajan tietämättäkin.
Mitä lähempänä omistajan taloa puut ovat, sitä kätevämmin käy hoito ja kauppa.

Kasvatus alkaa
kaivinkoneella

Jos vielä uskallat olla mukana, alkaa istutuksen valmistelu. Uudistusala, olkoon pellolla tai metsässä, varustetaan teillä ja tarvittavilla ojilla. Tiestön suunnittelussa auttaa puolen metrin nuoskalumi; varaudu siihen. Mieti, kuinka nopeasti ehdit ja jaksat raahata sata tai viisisataa kuusta sadan metrin päästä.
Meikäpoika, jonka kädet vieläkin roikkuvat maassa joulukuisen puunraahauksen jäljiltä, teettää jatkossa ajourat enintään 50 metrin välein.

Istutusmäärää
mietittävä

Arvelen, että aloittelijan on aika vaikea tulla kuusimarkkinoille isolla määrällä. Mihin myyt vaikka 2<\!q>000 kuusta? Ei ostajia tuosta vain napata. Laatukin voi olla ensikertalaisella vaihtelevaa. Sadan kuusen myynti huoltoaseman pihassa saattaa olla tyypillinen tapaus, tai kaksisataa hyvällä tuurilla vilkkaalla torilla. Enkä tiedä montaakaan tukkuostajaa, jotka kotimaasta ostaisivat tuhansia puita.
Käytettävä uudistusalue tietysti määrittelee taimien määrää. Rehevillä mailla ja pelloilla voi taimivälinä käyttää vaikka 160 senttiä, mustikkatyypin kankaalla saattaisi 200 senttiä olla sopiva taimiväli. Ajourien keskelle ei kannata istuttaa. Niinpä puolelle hehtaarille metsää mahtuu reilut 1 000 joulupuun tainta. Kaikki nämä eivät kypsy samana vuonna, pääsato korjataan ehkä kolmena vuotena.
Entä ensi vuonna? Yhden ainokaisen kuusierän kasvattaminen ja kauppaaminen tuntuu epävarmalta. Sen, joka leikkiin ryhtyy, pitäisi olla pitkäjänteisempi. Kun työn opettelee ja tekee sekä etsii markkinat, ei tätä vaivaa kuittaa yhden erän myynnillä. Parempi olisi, jos sama kasvattaja tuottaisi vuosittain likimain saman määrän puita.

Istutustyö ei paljoa
tavallisesta poikkea

Taimi istutetaan normaalin huolellisesti maahan. Merkitä se kyllä kannattaa, sahapintaisella kepillä, tai asettamalla ja painottamalla sanomalehtiä tai taimitassu juurelle. Nämä torjuvat ruohojakin.
Pellolla vedetään linjanaru, jotta saadaan suora puurivi. Rivien päihin jätetään riittävästi tilaa, että ruohonleikkuri mahtuu kääntymään.
Ruohon- ja vesakontorjuntaan kannattaa varautua hyvin. Taimimerkit helpottavat sirppi- tai raivaussahamiehen työtä - taimen etsiminen heinikosta on isompi työ kuin heinän hävittäminen.
Ennakkoon tehty kemiallinen heinäntorjunta auttaa ensimmäisen vuoden, mutta maan siemenpankki on ehtymätön.

Hoitoa
tiedossa

Joulupuun juurella käydäänkin sitten joka vuosi. Aluksi heinän- ja vesakonperkausta, ja puun ollessa reilusti metrinen, alkaa leikkaus. Kuluttajien toiveet ovat moninaiset, mutta yleisimmin halutaan tasaista, tuuheaa ja kapeaa kuusta. Kaikenlaisia puita silti tarvitaan, kuusen haluttavuus riippuu aina ostajan mieltymyksistä ja myös huonetiloista.
Hoitoon saa vinkkejä Joulupuuseuran julkaisuista, kasvattajilta tai vaikkapa menemällä ensi joulunalusviikolla torille katselemaan kaupankäyntiä.

# JARMO SIROLA - METSÄLEHTI 7/2006