Olet täällä

Kirjanpainajakannat kasvussa, epidemiaraja ylittynyt jo monin paikoin

Lämmin alkukesä oli suosiollinen toukokuun lopussa käynnistyneelle kirjanpainajakuoriaisen parveilulle. Kirjanpainajien ensimmäisen sukupolven kehittymiseen vaadittava 700 astevuorokauden lämpösumma oli 24.7. mennessä ylittynyt kaikilla pyyntipaikkakunnilla Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Viime päivien viileä ja sateinen sää on hidastanut kirjanpainajien kehitystä.

Ennen heinäkuuta epidemiaraja, 15 000 kirjanpainajaa pyydysryhmää kohden, ylitettiin vain Lapinjärvellä. Heinäkuun aikana uusia epidemiarajan rikkoontumisia on havaittu Vihdissä, Mäntsälässä ja Rautalammilla. Lisäksi useissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson seurantakohteissa rajaa lähennellään.

Epidemiarajan ylittyessä metsien tuhoriski on tavanomaista korkeampi, ja kirjanpainajien määrä riittää murtamaan puiden pihkapuolustuksen. Tällöin kirjanpainajat pystyvät tappamaan eläviä pystypuita.

"Epidemiarajan ylittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alueella olisi laaja-alaista kirjanpainajan aiheuttamaa tuhoa elinvoimaisissa kuusimetsissä", toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Tällä hetkellä puun kaarnan alta poistuvat sinne touko-kesäkuun parveilun yhteydessä munitut kirjanpainajat. Niiden kehitysnopeus riippuu tässä vaiheessa vallitsevasta säästä, viileä ja sateinen sää hidastaa kehitystä. Elokuun säistä puolestaan riippuu, alkavatko nyt kuoriutuvat kirjanpainajat parveilla ja lisääntyä aloittaen mahdollisen toisen kirjanpainajasukupolven kehityksen loppukesän aikana.

Kuusikoiden tarkkailu on nyt syytä tehdä

Kirjanpainajan syömäjälkeä varttuneessa kuusessa sekä kehittyviä, toukokuussa munittuja kirjanpainajia. Kuva: Markus Melin, Luke. Suurenna kuva klikkaamalla.Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen, joka kuuluu kotimaiseen kaarnakuoriaislajistoon. Metsänomistajien kannattaakin tarkkailla juuri varttuneita kuusia etenkin hakkuualojen reunoilla sekä tuulenkaatojen läheisyydessä. Näihin aikoihin kirjanpainajien valtaamissa rungoissa voi jo alkaa näkyä pieniä ulostuloreikiä, minkä lisäksi puun kaarna alkaa irtoamaan.

Kirjanpainajan torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisemään kirjanpainajamäärien nousua laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) säädetyillä toimenpiteillä. Tavoitteena on korjata kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot ennen kuin kirjanpainajat ehtivät aikuistua ja levitä ympäröiviin metsiin.

Metsätuholaki edellyttää, että 1.9. ja 31.5. välillä kaadettu kuorellinen kuusipuutavara on kuljetettava pois metsästä viimeistään 15.7. Salpausselän eteläpuolella, 24.7. Väli-Suomessa ja 15.8. Kainuussa ja Lapissa. Säädös koskee sekä hakattua puuta että tuulenkaatoja silloin, kun niiden määrä ylittää 10 kuutiota hehtaaria kohden. Määräajat ovat vähimmäisvaatimuksia, ja puut on hyvä poistaa jo ennen viimeistä mahdollista päivämäärää. Tänä kesänä heinäkuun viileät jaksot ovat auttaneet tavoitteen saavuttamisessa; puunpoistorajat ovat olleet lämpösummakertymiin ja kirjanpainajien kehitykseen nähden toimivia.

Vaihtoehtoisesti puutavara voidaan jättää metsään, kunhan se käsitellään kirjanpainajaa vastaan esimerkiksi kuorimalla tai kastelemalla. Kuolleita puita ei sen sijaan tule metsästä poistaa, sillä ne kasvattavat lahopuun määrää, ja niissä lisääntyy runsaasti kirjanpainajiakin saalistavia petokuoriaisia.

Luke, Suomen metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seuraavat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Kirjanpainajasaalis pyydyspaikoilta 24.7. mennessä. Kartta: Markus Melin, Luke.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

Kommentit

Samankaltaista sisältöä