Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa yhteensä 568 kpl. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tätä suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä.

Viime vuonna yhteismetsien määrä kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria. Viime vuosina yhteismetsien pinta-ala on kasvanut 20 000–25 000 hehtaarilla vuodessa ja uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kpl vuodessa.

Yhteismetsiä myös lakkautetaan, eli niiden osakaskuntia puretaan. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain. Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy halua toiminnan jatkamiseksi. Tällöin vaihtoehtona voisi olla myös yhteismetsän yhdistyminen toisen yhteismetsän kanssa, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä.

Yhteismetsä on osakkaiden yhteinen metsäalue

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.

"Yhteismetsien kasvu alkoi 2000-luvun alun jälkeen yhteismetsälain muutoksen ja tehostuneen viestinnän ansioista. Kasvun taustalla on ollut Maanmittauslaitoksen, metsäorganisaatioiden ja erityisesti Suomen metsäkeskuksen eri tilarakennehankkeissa tekemä viestintä", kertoo Ärölä.

"Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija", Maanmittauslaitoksen palvelupäällikkö Juha Patana kertoo.

Tarkempaa tietoa yhteismetsästä Maanmittauslaitoksen nettisivuilta.

Lähde: Maanmittauslaitos (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)