29.04.10

Haapa (Populus tremula)

Metsähaapa (Populus tremula) on yksi maapallon viidestä haapalajista. Sen parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanvihertävän kuoren ohella pyöreät ja mutkalaitaiset lehdet. Levinneisyysalue Suomessa kattaa koko maan.

Metsähaapa (Populus tremula) on yksi maapallon viidestä haapalajista. Sen parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanvihertävän kuoren ohella pyöreät ja mutkalaitaiset lehdet. Levinneisyysalue Suomessa kattaa koko maan. Haavan osuus kuitenkin vähenee pohjoiseen päin mentäessä.
Suvuton, vesojen avulla tapahtuva, lisääntyminen on haavalle tärkeämpää ja erittäin tehokasta. Haavantaimien alkukehitys on hyvin nopeaa. Kasvaakseen taloudellisessa mielessä kannattavaksi, tukki- tai kuitupuuksi, haapa vaatii kuitenkin rehevän kasvupaikan, jossa liika vesi ei vaivaa.(MT, OMT, runsasravinteiset korvet). Hyvällä kasvupaikalla vuotuinen kasvu on nopeaa kulminoituen 25-30 vuoden iässä. Tämän jälkeen kasvu hidastuu. Haapa elää harvemmin yli 100 vuotiaaksi.
Yleensä haapa kasvatetaan sekapuuna varsinkin kuusen kanssa.Viljelyssä on käytetty ainoastaan erittäin nopeakasvuista hybridihaapaa (metsähaavan ja amerikanhaavan risteymä). Haapaa ei kannata kasvattaa männyntaimikossa sen levittämän männynversoruosteen takia.
Haapa soveltuu hyvin ominaisuuksiensa puolesta mm. hienopapereiden, viilun ja vanerin raaka-aineeksi. Sahatavarana haapaa käytetään jonkin verran huonekalujen näkyvissä osissa sekä seinäpaneleissa.
Metsien monimuotoisuuden kannalta haapa on tärkeä puulaji. Haavalla elää runsaasti seuralaislajeja, joita ei tavata muilta puulajeilta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja