Olet täällä

Rauduskoivu (Betula pendula)

 

On valittu Suomen kansallispuuksi. Se on maamme kolmanneksi yleisin puulaji männyn ja kuusen jälkeen. Levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Kittilän tasolle saakka. Kasvupaikkavaatimuksiltaan rauduskoivu on kuusen kaltainen, hyvillä kasvupaikoilla tuottoisa puulaji.Ylitiheänä kasvatettaessa se menettää elävän latvuksensa nopeasti ja kasvu kärsii.

Koivu kasvatetaan harvemmassa kuin havupuut ja suhteellisen harvassakin kasvaessaan siitä kehittyy hyvärunkoinen, arvokas vanerikoivu. Koivu viihtyy hyvin myös sopivasti harvennuksilla hoidettuna sekapuuna havupuiden kanssa.

Koivun euromääräinen tuotto riippuu siitä, kuinka paljon rungoista saadaan vaneritukkeja.

Rauduskoivua uudistetaan sekä luontaisesti että viljellen. Luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla on yleistynyt. Tämäkin uudistustapa vaatii hyvän maanmuokkauksen. Uudistuskypsyyden rauduskoivu saavuttaa parhaimmillaan jo 40-50 vuoden iässä. Koivu kannattaakin usein hakata kohtalaisen nuorena, koska koivikko alkaa ikääntyessään kärsiä lahosta.

Hieskoivu on paremmin turvemailla viihtyvä koivulaji, jota käytetään mm. vanhojen suopeltojen metsityksissä. Sen runko on teknisesti huonolaatuisempana taloudellisesti vähempiarvoinen. Lisäksi se saa ikääntyessään herkästi lahovian.

Samankaltaista sisältöä