29.04.10

Kuusi (Picea abies)

Männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Suomessa sen levinneisyys kattaa koko maan pohjoisinta tunturiseutua lukuunottamatta. Kuusi on viljavien kasvupaikkojen puulaji. Varjopuuna se kyllä leviää helposti karuillekin kasvupaikoille, mutta parhaan taloudellisen tuoton siitä saa tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Kuusi viihtyy myös sekapuuna, ja etenkin hallanaroilla alueilla se vaatiikin mieluummin koivua tai leppää taimikkovaiheessa verhopuuksi.

Männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Suomessa sen levinneisyys kattaa koko maan pohjoisinta tunturiseutua lukuunottamatta. Kuusi on viljavien kasvupaikkojen puulaji. Varjopuuna se kyllä leviää helposti karuillekin kasvupaikoille, mutta parhaan taloudellisen tuoton siitä saa tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Kuusi viihtyy myös sekapuuna, ja etenkin hallanaroilla alueilla se vaatiikin mieluummin koivua tai leppää taimikkovaiheessa verhopuuksi.

Kuusi on tuottoisa puulaji rehevillä kasvupaikoilla, ja voi parhaimmillaan tuottaa jopa 350 m³ tukkia ja 400 m³ kuitupuuta kiertoaikana. Rahallinen tuotto on männyn luokkaa.

Kuusikko uudistetaan yleisimmin istuttamalla. Suotuisissa oloissa ja mikäli alueella jo luontaisesti on runsaasti taimiainesta, voidaan käyttää myös luontaista uudistamista ns. suojuspuuhakkuun tai kaistalehakkuun avulla. Uudistuskypsyyden kuusi saavuttaa Etelä-Suomessa parhaimmillaan jo 70-vuotiaana ja Pohjois-Suomessa muutamaa vuosikymmentä vanhempana. Kuusen luontainen uudistaminen on kuitenkin käytännössä vaikea ja epävarma uudistamistapa. Se johtaa useimmiten tilan parhailla metsämailla hitaaseen uudistumiseen ja tulevien hakkuumahdollisuuksien alentumiseen.

Kuusta hakataan Suomessa vuosittain n. 20 miljoonaa m³. Kantorahaksi laskettuna se on n. 500 milj. euroa.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja