1. Metsurihakkuu

Metsureiden määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana vähentynyt koko maassa. Miestyönä hakataan korjuumäärästä enää noin neljä prosenttia.

Kehitykseen on vaikuttanut ihmistyön korkea kustannustaso ja korjuukaluston voimakas kehittyminen. Metsurihakkuuta käytetään enää tiettyjen erityispuiden hakkuussa tai joissakin vaikeissa maastoissa. Myös metsurihakkuussa puut joudutaan kuljettamaan pois koneellisesti.

2. Konehakkuu

Hakkuukoneet ovat kehittyneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Koneiden maastokelpoisuus, keveys, ketteryys, pyörien pintapaineet yms. korjuussa syntyviin jälkiin vaikuttavat tekijät ovat koko ajan parantuneet.

Vieläkin nopeampaa on ollut hakkuupään "kouran" ja siihen liittyvän mittaus- ja apteerausautomatiikan kehitys. Käytännössä kaikki monitoimikoneella hakattu puu mitataankin tarkasti ja luotettavasti, ilman erillistä mittausvaihetta, hakkuun yhteydessä. Kalusto on kehittynyt niin, että lähes kaikki kohteet voidaan korjata konehakkuuketjulla (hakkuukone + kuormatraktori). Edellytys konehakkuun onnistumiselle on pieniläpimittaisen aluskasvuston poistaminen ennen hakkuuta. Raivaamaton aluskasvusto lisää korjuuvaurioiden määrää ja vaikeuttaa hakkuun toteuttamisesta.

Harvennushakkuut aina ensiharvennuksesta alkaen voidaan hakata "motolla" tehokkaasti ja vaurioita välttäen.