09.09.22

Juolavehnä verottaa satoa!

Juolavehnän torjunnassa kannattaa katsoa asioita pidemmälle tulevaisuuteen. Jos torjuntaa ei hoida ajoissa kuntoon, tulee ongelmia seuraavana ja tulevina vuosina. Uutisessamme on esimerkkejä ohralla ja kauralla tältä kasvukaudelta.

RGT Planet mallasohra

RGT Planet mallasohraa puitiin Mäntsälässä 8.9.2022. Pellosta löytyi juolavehnää sisältävä alue. Alueelta mitattiin sato puimuriin asennetulla FarmTRX satomittarilla.

Ero juolavehnää sisältävän ja ilman juolavehnää sisältävän alueen sadossa oli 1,82 tn/ha! Onneksi alue oli melko pieni, koska lohko käsiteltiin pääosin glyfosaatilla vuoden 2021 syksyllä.

Rahallinen menetys hehtaaria kohti olisi nykyisillä viljan hinnoilla (mallasohran hinta 312 €/tn) 568 €/ha.

Ohessa kuvia testialueelta. Juolavehnää sisältävä ja juolavehnätön alue sijaitsivat vierekkäin, joten maalajivaihtelua ei ollut. Juolavehnäisessä alueessa viljakasvusto oli melko hyvä, mutta siitä huolimatta satotappio oli suuri. Jos juolavehnää olisi ollut vielä enemmän ja vilja heikompaa, satotappio olisi vielä huomattavasti suurempi.

Juolavehnää sisältävän alueen reuna vasemmalla ja oikealla ilman juolavehnää olevan alueen raja. Oikeallakin oli hiukan juolavehnää kasvuston alla, mutta määrät olivat pieniä.

Puintia juolavehnäisen ja juolavehnättömän alueen rajalta. Viljakasvusto näytti hyvältä, mutta tämä määrä (näkyy kuvassa oikealla parhaiten) juolavehnää riitti verottamaan satoa huomattavasti. Vasemmalla on juolavehnätön alue.

Myös kauralla satotappio oli merkittävä

Avenue kauraa puitiin Mäntsälässä 1.9.2022. Lohkolla, jolla ei juurikaan ollut juolavehnää, sato oli noin 5000 kg/ha. Sen sijaan lohkolla, jossa juolavehnää oli enemmän, sato jäi 3500 kg/ha. Maalajiltaan nämä molemmat olivat samoja. Satotappio oli siis 1500 kg/ha.

Rahallinen tappio on 413 €/ha kauran hinnan ollessa 275 €/tn.

Juolavehnäinen lohko tullaan ruiskuttamaan Credit Xtreme-valmisteella lähipäivien aikana. Oppina tästä on, että juolavehnä pitää saada kuriin hyvissä ajoin ja varsinkin lohkoilla, jonne ei voi ruiskuttaa valikoivia juolavehnäaineita.

Paljon juolavehnää sisältävällä alueella juolavehnä kilpaili tehokkaasti kauran kanssa ravinteiden käytöstä. Valitettavasti tällaisella alueella lannoituksesta saatu hyöty kärsi paljon.

Toisella lohkolla juolavehnää ei juurikaan ollut tai sen määrä oli alhainen, jolloin saavutettiin olosuhteisiin nähden hyvä sato savimaalla.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja