Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät

Marja Jalli, Luonnonvarakeskus (Luke)

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen.

Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin vastaanottonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Aineistosta täysin torajyvästä puhtaita oli 2/3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella.

• Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:
• Lajikevalinta
• Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
• Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
• Viljelykierto
• Maan muokkaus
• Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
• Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
• Sertifioitu kylvösiemen
• Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
• Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viralliset lajikekokeet testaavat ruislajikkeiden viljelyvarmuutta

Antti Laine, Luonnonvarakeskus (Luke)

Virallisissa lajikekokeissa pitää selvittää mm. seuraavia ominaisuuksia: satoisuutta, taudinkestävyyttä, reagointia ympäristötekijöihin, laatuominaisuuksia, vaihtoehtoisuutta, mahdolliset syys- ja kevätmuoto sekä tuotantorytmiä rehunurmilla. Syysrukiin lajikkeita testataan viljelyvyöhykkeillä I-III, jotka ovat syysrukiin pääviljelyaluetta. Kokeita on kaksi jokaisella viljelyvyöhykkeellä.

Viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruisvehnällä. Syysöljykasvit ja syysohra ovat ongelmallisimpia.

Kokeisiin tuleva siemen peitataan keskitetysti Luonnonvarakeskuksessa samalla tavalla kaikilla lajikkeilla siemenlevintäisten tautien estämiseksi. Lisäksi syysviljoilla tehdään lumihomeen torjuntaruiskutus talvehtimisen varmistamiseksi. Kahdessa kokeessa Laukaalla ja Isossakyrössä on myös lumihomeen torjuntaruiskuttamaton koe, josta tehdään lumihomehavainnot ja saadaan lumihomeen luonnollinen taso lajikkeilla ja kokeessa. Erilliseen lumihomeentorjuntakäsittelyyn päädyttiin, kun muutamana vuonna peräkkäin lähes kaikki kokeet tuhoutuivat kokonaan lumihomeen johdosta, minkä seurauksena lajikkeista ei saatu mitään tuloksia eikä lajikkeita voinut hakea lajikeluetteloon.

Lajikkeet ovat virallisessa lajikekokeessa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen lajikelistalle päässeet lajikkeet voivat osallistua kokeisiin neuvonnallisina lajikkeina. Koesarjaan lasketaan kahdeksan edellisen kasvukauden kokeet. Mittarin ja neuvonnallisten lajikkeiden kautta voidaan laskea suoravertailussa estimaatit lajikkeille kahdeksan vuoden jaksolle, vaikka lajikkeet olisivat olleet eri aikoina kokeissa tuona kahdeksan vuoden jakson aikana.

Lumihome ei ole ainoa talvituhojen aiheuttaja. Lajikkeen talvenkestävyyteen kuuluu myös lajikkeen pakkasenkestävyys, joka tulee esiin varsinkin talvella lumettoman maan aikana. Kenttäkokeella ei saada selville lajikkeiden rajoja kylmän kestolle eikä karaistumisnopeuksia. Syysviljat eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juuriston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin. Harvoin toistuvia abioottisia ympäristötekijöitä, kuten jääkuoren alla oloa tai kevätahavaa, ei pystytä estimoimaan vertaamalla mittarilajikkeisiin elleivät lajikkeet ole kokeneet kyseisiä oloja.

Erilaiset ympäristötekijät näkyvät lajikkeiden sadoissa. Tulosyhteenvedoissa kokeet on lajiteltu satotason mukaan kolmeen yhtä suureen luokkaan: alhaisen satotason kokeet, keskimääräisen satotason kokeet ja korkean satotason kokeet. Alhaisen satotason kokeet kuvaavat ympäristöoloja, jotka ovat olleet keskimääräistä karumpia. Näissä kokeissa suhteellisesti muita paremmin selviytyneet lajikkeet ovat satovarmempia lajikkeita hankalammissa kasvuoloissa.

Luokittelu talvituhojen mukaan on tehty myös samalla tavalla jakamalla kokeet talvituhojen mukaan kolmeen osaan alhaisen talvituhon kokeet, keskimääräisen talvituhon kokeet ja korkea taso. Korkean talvituhon kokeissa parhaiten menestyneet lajikkeet ovat talvenkestävimpiä. Talvituhoissa talvituhoa ovat aiheuttaneet sekä bioottiset että abiottiset tekijät.

Lajikekokeiden tulokset löytyvät osoitteesta px.luke.fi -> maatalous -> viralliset lajikekokeet. Sato- ja laatu luokitteluiden lisäksi on lajikkeiden kasvitautien kestävyyden prosentteina ilmoitetut tulokset, joista voidaan päätellä p-arvoa tutkimalla, eroaako lajikkeen taudinkestävyys mittarilajikkeesta ja mihin suuntaan.

Konepajataivalta nyt jo 60 vuotta

Timo Nurminen, Weckman Steel Oy

Vierumäkeläisen Weckman Steelin perustamisesta on tänä vuonna tullut 60 vuotta. Seppiä on ollut suvussa 1700-luvulta lähtien. Weckmanin Konepaja Oy perustettiin 13. huhtikuuta 1962. Yhtiön perusti kolme veljestä, joista kahden, Matin ja Pekan, perilliset jatkavat yhtiötä. Veljekset rakensivat jo 50-luvulla peräkärryjä, kiersivät huutokauppoja ja ostivat kuorma-autojen, runkoja joista valmistettiin vetäviä traktori-perävaunuja. Kiertotaloutta jo tuolloin. Yhtiö vaihtoi 90-luvulla nimensä Weckman Steel Oy:ksi, kun "konepaja" ei sanana kertonut mitään vientimaissa.

Traktorin perävaunuja, teräsrunkoisia halleja ja ohutlevytuotteita valmistava tehdas on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi mittavan muutosohjelman ja on entistä valmiimpi tämän päivän ja huomisen haasteisiin.

Viennin osuus on noin viidennes Weckman Steel Oy:n liikevaihdosta. Pääkohteina ovat Pohjoismaat ja Viro. Kaikkiaan viennin osuus perävaunuissa on vajaan 70 %:n luokkaa. Tärkeimmässä perävaunujen vientimaassa, Norjassa, Weckmanin perävaunut ovat markkinajohtaja.

Viime vuosina yrityksen kilpailukykyä on parannettu uudistamalla koko vaunumallisto. Kustannustehokkuus on myös ekologisuutta, esim. vaunumallin osien määrää on kyetty vähentämään jopa 40 prosenttia laadusta ja kestävyydestä tinkimättä. Kevyemmällä vaunulla myös polttoaineen kulutus on pienempi ja hyötykuorma suurempi.

Suosituin perävaunun kokoluokka on kantavuudeltaan 13 tonnia, mutta mallisto kattaa vaunutyyppejä 5–18 tonnin väliltä ja erilaisiin kuljetustarpeisiin kuten viljan ajoon, maansiirtoon, paalien kuljetukseen.

Vaunukoko selvästi kasvaa koko ajan ja 18-tonnin vaunut ovat myös tämän päivän volyymituotteita. Prototyyppinä on valmistettu 3-akselin 20-tonnin vaunukin. Weckman kielenkäytössä vaunun tonnimäärä tarkoittaa kuorman kantavuutta – ei vaunun kokonaispainoa kuorman kanssa. Weckman -vaunuissa on laaja lisävarustevalikoima ja isoja vaunuja saa liikennevarustuksellakin , max 50 km/h.

Teräshallit ovat toinen päätuote. Noin puolet halleista myydään maatiloille ja lämpöeristetyt hallit soveltuvat maatalouskäytön lisäksi erinomaisesti mm. pienteollisuuden ym. lämpimän tilan tarpeisiin. Kuluva vuosi on ollut haasteellinen halliliiketoiminnassa, etenkin maatalousrakentamisen markkina on ollut laskeva.

Teräskatteet ovat yhtiön liikevaihdossa suurin tuoteryhmä. Tuotteita löytyy niin ammattirakentamiseen kuin kotinsa kattoa uusivalle rakennuttajalle – myös koko kattoremontti valmiiksi avaimet käteen toteutettuna.

Weckman on ollut alusta saakka perheyritys ja sitä halutaan jatkaa. Seuraava sukupolvi tähyääkin jo tulevaisuuteen sillä ”Säät vaihtuu – Weckman kestää”.

Muut tiivistelmät ProRuis -pellonpiennarpäivän puheenvuoroista:

• Viljelijän puheenvuoro ja viljelytoimenpiteet
• Viimeimmät tiedot rukiin markkinatilanteesta
• Ajankohtaiskatsaus ruislajikkeista ja niiden jalostuksesta
• Rukiin kasvinsuojelun ja lehtilannoituksen ajankohtaiset kuulumiset
• Rukiin syys- ja kevätlannoitus
• Kuminan soveltuvuus rukiin esikasviksi

Teksti ja kuvat: Pro Ruis ry