Olet täällä

Suunnittelu

Pääoman tarve arvioitava realistisesti

Yritys joutuu aina sitomaan toimintaansa pääomaa, yleensä vielä melko pitkäksi aikaa. Pääoman tarve voidaan jakaa pitkäaikaisesti vaikuttaviin investointeihin ja lyhyellä aikavälillä tarvittavaan käyttöpääomaan. Varsin usein erityisesti toiminnan alkuvaiheessa yrittäjä mitoittaa lainojensa takaisinmaksun liian lyhyelle ajanjaksolle, vain muutamalle lähivuodelle. Todellisuudessa yrityksen alkuvuosina pikemminkin tarvitaan kasvuun ja tuloksen saamiseen lisärahaa kuin kyetään maksamaan entistä lainaa takaisin.

Investoinnit

Investointien kohteena voivat olla maaalueet, rakennukset, koneet ja kalusto tai esimerkiksi patentit, lisenssit ja liittymismaksut. Lisäksi kustannuksiin on sisällytettävä suunnittelukustannukset, kuljetukset, asennukset ja käyttökoulutukset. Pääomatarpeen tulee perustua tosiasioihin, esimerkiksi oman puutavaran tai oman työn osuus on arvioitava mahdollisimman tarkasti.

Investointien suunnittelussa on keskeistä varojen riittävyys. Mitä vähemmän varoja joutuu sitomaan sen parempi. Maatilojen yhteydessä toimivat yritykset voivat usein hyödyntää jo olemassa olevia rakennuksia ja koneita. Pelkkiin seiniin ei kannatakaan sijoittaa yhtään ylimääräistä, sillä kiinteät kustannukset syövät varsinkin aloittavalla yrityksellä helposti koko yrityksen tuloksen. Myös käytetyillä koneilla voidaan usein tehdä sama työ lähes yhtä hyvin kuin uusilla, vaikka näyttävyys jäisikin vähän pienemmäksi.

Käyttöpääoma

Rahoitussuunnitelmassa käyttöpääoma on usein kuitattu muutaman tuhannen euron summalla tai se jää kokonaan ilman huomiota. Arvio on kuitenkin tehtävä tarkemmin, sillä päivittäistä toimintaa pyöritetään juuri käyttöpääoman avulla.

Käyttöpääomaa tarvitaan varastojen ja myyntisaamisten sekä maksettavien ennakoiden rahoittamiseen. Raaka-aineet, tarvikkeet, palkat ja muut tuotantopanokset joudutaan yleensä maksamaan ennen kuin myyntitulot kilahtavat yrityksen kassaan. Kaikkia tuotteita ei myöskään heti saada kaupaksi ja myydyillekin tuotteille annetaan usein maksuaikaa. TE-keskuksien myöntämät investointiavustukset maksetaan vasta jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan, mikä myös lisää lyhytaikaisen rahoituksen tarvetta.

Käyttöpääoman tarvetta pienentävät tuotteiden ostajien maksamat ennakkomaksut. Myös tarvikkeiden myyjien kanssa sovitut pitkät maksuajat vähentävät rahoitustarvetta. Käyttöpääoman tarve vaihtelee yrityksen toimialasta riippuen. Sahausta harjoittava yritys voi laskea jopa 30 % liikevaihdostaan käyttöpääoman tarpeeksi, palveluyrittäjä voi selvitä muutamalla prosentilla.

Esimerkki käyttöpääoman tarpeesta

Korjaamo ostaa käytettyjä koneita, joita kunnostaa ja myy edelleen keskimäärin 80 kpl vuodessa. Ostohinta on 4 000 euroa ja myyntihinta 7 000 euroa/kpl. Koneet ovat liikkeessä noin neljä kuukautta (4/12 vuotta).Yrittäjä saa maksuaikaa kaksi viikkoa (0,5/12 vuotta), mutta antaa itse asiakkaille maksuaikaa kuukauden (1/12 vuotta). Käyttöpääoma sitoutuu seuraavasti:

Myyntisaamiset

7 000 x 80 kpl x1/12

+ 46 667 euroa

+ varastot

4 000 x 80 kpl x 4/12

+ 106 667 euroa

- ostovelat

4 000 x 80 kpl x 0,5/12

- 13 333 euroa

yhteensä

 

= 140 000 euroa

 

Muu pääoma

Kustannusarvioissa tulisi ottaa huomioon myös kustannusten ylitysvaraus. Käytäntö on opettanut, että vaikka suunnittelisi miten hyvin tahansa, aina ilmenee jotakin, mitä ei osannut ottaa huomioon. Lisäksi on varauduttava myös uusien henkilöiden palkkakuluihin, asiantuntijapalkkioihin, markkinointikuluihin sekä erilaisiin juokseviin menoihin, kuten toimistokuluihin.

Suunnittelun lähtötiedot oikein

Maaseudun pienyrittäjä voi selvittää toimintansa kannattavuutta ja muuta taloustilannetta jo hyvin yksinkertaisin laskelmin. Useimmiten kannattaa kuitenkin turvautua ulkopuoliseen apuun, etenkin jos ollaan hakemassa ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi avustusta TE-keskukselta ja lainaa pankeilta tai Finnveralta.

Ratkaisevaa ei ole laskelmien muoto, vaan lähtötietojen paikkansapitävyys. Tämän vuoksi laskelmien tekijällä tulee olla selvä näkemys siitä, minkälaisia tuotteita tai palveluita tuotetaan, minkä verran niitä saadaan kaupaksi ja mihin hintaan. Realistista näkemystä tarvitaan myös arvioitaessa investointeja, tuotantokustannuksia ja työmääriä. Maaseudun yritysneuvojilla on kokemusta ja monipuoliset apuvälineet yrittäjän avustamiseksi erilaisten investointi- ja rahoitus- ja muiden taloussuunnitelmien teossa.

Aloittavan tai toimintaansa kehittävän yrityksen laskelmat ja suunnitelmat

  • investointi- ja rahoitussuunnitelmatkuluvalle ja 2–3 seuraavalle vuodelle
  • tulosennuste ja tase seuraavalle kolmelle vuodelle. Mikäli mahdollista se pohjautuu aikaisempien vuosien toteutuneisiin tietoihin. Näistä saadaan johdettua myös kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavia tunnuslukuja
  • vuosi- tai kuukausibudjetin tekoa ei vaadita maaseutuyritysten avustusten haussa,mutta niistä on hyötyä yrityksen käytännön elämässä, jotta varsinkin aloittava tai laajentava yritys saa rahansa riittämään kireässä muutostilanteessa
  • markkinointi-, liiketoiminta- tai kehittämissuunnitelma.

Laatu on kokonaisvaltaista kehittämistä

Laatuajattelu pitää sisällään yrityksen kaiken toiminnan hallinnan. Laatu ei tarkoita ainoastaan lopputuotteen laatua, vaan kaiken toiminnan suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta. Siinä on kysymys johtamistavasta, jolloin huolehditaan siitä, että yrityksellä on selkeät toiminnan päämäärät ja kaikki yrityksen tekemiset tukevat näiden saavuttamista. Kun työt tehdään hyvin ja kerralla oikein, saavutetaan kustannussäästöjä.

Maaseudun pienyrittäjä toimii useimmiten yksin, jolloin yrityksen laatukin on yleensä itsensä johtamista ja omien työtapojensa kehittämistä sekä sitä, että sovituista asioista pidetään täsmällisesti kiinni. Tähän liittyy myös oman työmäärän oikea mitoittaminen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen.

Samankaltaista sisältöä