Olet täällä

Viljelykierron monipuolistaminen kampittaa montaa ongelmaa

Jo varhain maanviljelyn historiassa huomattiin yksipuolisen viljelykierron olevan pahasta. Sadon määrä ja laatu heikkeni, kun maa väsyi.

Elvytystä uupuneen maan ongelmiin haettiin kesannoinnista ja eri kasvilajien viljelystä vuorovuosin sekä kaskiviljelystä. Huomattiin pian, että viljan vuorottelu muiden kasvilajien kanssa auttoi pitämään kasvitauteja ja tuholaisia kurissa. Maan kuohkeus parani ja etenkin palkokasvien jälkeen vilja kasvoi erityisen hyvin.

Huomattavaa osaa Suomen peltomaista viljellään edelleen melko yksipuolisissa viljavaltaisissa viljelykierroissa, joissa vuodesta toiseen viljellään samoja, harvoja kasvilajeja. Toki jo kolmellakin kasvilla saadaan viljelykierto aikaiseksi, mutta pyrittäessä parantamaan maan kasvukuntoa, lisäämään pellon hiilensidontaa ja positiivisia ympäristövaikutuksia, on syytä lisätä viljeltävien kasvilajien määrää.

Keinoja on käytettävissä, valinta vaatii puntarointia

Viljelykiertojen monipuolistaminen on hyödyllistä monesta näkökulmasta. Yksittäisen tilan kannalta useamman, erityyppisen kasvin viljely lisää riskien hallintaa muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa ja markkinatilanteissa. Hyvin toteutettu viljelykierto parantaa sadon laatua ja määrää edullisten esikasvivaikutusten ansiosta.

Isommassa mittakaavassa viljelykiertojen monipuolistamisella on huomattava merkitys ilmastonmuutoksen rajoittamisessa.

Viljelykiertojen monipuolistamiseen on tarjolla useita keinoja. Erikoiskasvit, öljy- ja palkokasvit ovat vaihtoehtoja, jotka soveltuvat monelle. Erilaiset viljelymenetelmät, kuten seos- ja sekaviljely, lisäävät mahdollisuuksia. Samoin alus-, kerääjä- ja viherlannoituskasvit sopivat viljelyn monipuolistajiksi.

Uuden kasvilajin valintaan tai viljelymenetelmän käyttöönottoon vaikuttaa monet tekijät. Valintaa on pohdittava tilan resurssien kautta ja saavutettavien hyötyjen puntarointi on tehtävä huolella. Vaihtoehtojen rajaaminen vaatii perehtymistä ainakin kasvinsuojeluun ja lannoitukseen sekä markkinatilanteeseen että sopimusviljelymahdollisuuteen.

Trans Farmin vaihtoehdot sopivat monelle

Maaperän hyvän rakenteen ylläpitäjänä erikoiskasveista syvä- ja vahvajuuriset kasvit kuten Trans Farmin sopimusviljelykasvit kumina ja öljyhamppu sopivat hyvin monipuolistamaan viljelykiertoa. Näiden viljely lisää maan eloperäistä ainesta ja huokosrakennetta. Kummankin esikasviarvo etenkin viljoille on hyvä. Näiden gluteenittomien kasvien viljely ei vaadi erityiskalustoa, vaan viljelytoimet onnistuvat tavanomaisilla viljatilan koneilla ja laitteilla. Lue lisää Trans Farmin erikoiskasveista.

Sekä kumina että öljyhamppu ovat ilmastoviisaita tuotantokasveja. Niiden viljely lisää peltomaahan sitoutuneen hiilen määrää ja ne ovat omalta osaltaan mukana vähentämässä hiilidioksidipäästöjä. Kumpikin jättää jälkeensä suuren määrän biomassaa ja juurieritteitä. Osa näistä muokkautuu maahan pysyväksi hiilivarastoksi.

Kiinnostuitko ilmastoystävällisistä kasveistamme ja sopimusviljelystä? Ota yhteyttä ja kysy lisää sähköpostitse osoitteella toimisto@transfarm.fi tai soita numeroon 045 7750 0070 / Sari Yli-Savola.

Samuel Jussila pui kuminaa Janakkalassa.

Partner: 

Kommentit