Olet täällä

Emolehmät saivat omat ruokintasuosituksensa

Luonnonvarakeskus (Luke) laati emolehmille ruokintasuositukset, joiden avulla niiden ruokintaa voidaan tarkentaa ja samalla lisätä eläinten hyvinvointia. Pohjana käytettiin lypsylehmien ruokintasuosituksia ja kansainvälisiä järjestelmiä.

Luken tutkimusprofessori Arto Huuskonen muistuttaa, että emolehmien ruokinta eroaa melko paljon lypsylehmien ruokinnasta. Omille ruokintasuosituksille oli siis tarvetta.

Emolehmillä ylläpitokausi on melko pitkä. Varsinkin rakennetussa ympäristössä käyttäytymishäiriöiden esiintyminen on yleistä, jos ruokinta on suunniteltu vain energian tarpeen perusteella. Tällöin rehuannoksen kuiva-aineannos jää kohtalaisestikin sulavilla karkearehuilla kovin pieneksi, ja se syödään hetkessä. Haasteita tulee lisää, jos rehut jaetaan vain kerran päivässä.

Emolehmän päivittäisen syöntimäärän arvioiminen tarkentaa rehujen ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja helpottaa vuosittaisen rehubudjetin tekemistä. Syöntimäärää voidaan arvioida eläimen elopainon ja karkearehun sulavuuden perusteella.

Tutkija Maiju Pesonen Lukesta kertoo, että tehdyssä vertailussa eri järjestelmien väliset erot energian ja valkuaisen tarpeen osalta osoittautuivat melko pieniksi. Tästä johtuen emolehmien ruokailusuositukset voitiin perustaa meillä käytössä oleviin lypsylehmien ruokintasuosituksiin.

Tutustu täällä emolehmien ruokintasuosituksiin.

Lähde: Luke

 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä