Valtioneuvosto antoi eilen eduskunnalle hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedottaa.

Lain on tarkoitus astua voimaan 1. tammikuuta 2019 ja sen tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Elintarvikekauppaa valvomaan tulee elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi puuttua epäreiluihin kauppatapoihin

Lailla varmistettaisiin tuottajille mahdollisuus saada maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina. Lisäksi pyritään estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten tai muuten toisen osapuolen kannalta sopimattomien menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa.

Elintarvikemarkkinalaissa säädettäisiin myös elintarvikemarkkinavaltuutetusta, jonka tehtäväksi tulisi valvoa lakiin kirjattujen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

”Laissa perustettava valtuutettu voi puuttua elintarvikeketjun epäreiluihin kauppatapoihin. Uskon, että tämä siistii peliä ruokaketjussa. On hienoa, että saamme nopealla aikataululla pitkään kaivatun ulkopuolisen viranomaisen ja hänelle vahvat valtuudet puolustaa heikomman asemaa ruokaketjussa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa MMM:n tiedotteessa.

Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhtyneen lainvastaiseen toimenpiteeseen elintarvike-markkinavaltuutetun olisi pyrittävä saamaan neuvotteluteitse elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan siitä. Valtuutettu voisi itse ratkaista, onko sopimuksen kirjallista muotoa ja vähimmäissisältöä koskevia vaatimuksia noudatettu, ja antaa tarvittaessa tähän liittyvän huomautuksen tai julkisen varoituksen.

Lisäksi valtuutettu voisi hakea markkinaoikeudelta toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä koskevaa kieltoa ja tähän liittyvän uhkasakon asettamista.

Valtuutettu voisi myös antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista.

Lain uskotaan parantavan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta

Lausuntokierroksen perusteella päätettiin vahvistaa valtuutetun ja jo olemassa olevan itsesääntelyelimen välistä yhteistyötä siten, että valtuutetun on ennen suositusten antamista pyydettävä lausuntoa elintarvikeketjun itsesäätelyelimeltä, käytännössä Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalta elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun virka tulisi vuoden 2019 alussa perustettavaan Ruokavirastoon. Viran ja toimiston perustamisesta on arvioitu aiheutuvan 500 000 euron kustannukset vuodelle 2019.

Lain arvioidaan lisäävän keskeisten ehtojen kirjaamista sopimuksiin, vähentävän hyvien liiketapojen vastaiseen toimintaan liittyviä riskejä ja parantavan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta.

Määrämuotoiset kirjalliset sopimukset ja niiden dokumentointi lisäisivät alkuvaiheessa jonkin verran kustannuksia niiden toimijoiden osalta, joiden sopimukset nykyisellään eivät vastaa uuden lainsäädännön vaatimuksia.

Viranomaisvalvonnan vaikutus tulisi arvioiden mukaan olevan ennen kaikkea lainvastaisuuksia ennaltaehkäisevä.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriö