Olet täällä

Millaista lannoitusstrategiaa käytät öljykasveilla?

Käytätkö rypsillä ja rapsilla peruslannoituksen osalta jaettua lannoitusta, vai annatko peruslannoituksen kerralla kylvön yhteydessä? Molemmat strategiat toimivat ja niissä on omat hyvät puolensa. Huomioi lannoitusta suunnitellessa satotavoite, maalaji ja maan viljavuustutkimuksen tulokset.

Kylvölannoitukseen typpeä, kaikki fosfori sekä kalium ja valtaosa rikistä

Peruslannoituksen lisäksi myös öljykasveilla voi kasvuston ravinnetarpeita täydentää kasvukaudella pintalevityksenä sekä hivenravinteiden osalta lehtilannoitteilla.

Suosituksena on, että jaettaessa lannoitus annetaan 2/3 typestä kylvön yhteydessä. Samassa yhteydessä kannattaa antaa myös kaikki fosfori sekä kalium sekä valtaosa rikistä. Lisätyppi kannattaa antaa ruusukevaiheen lopussa, kun varrenkasvu on alkamassa.

Hieman yli puolet Avenan öljykasvikyselyyn vastanneista viljelijöistä kertoi antavansa rypsille ja rapsille peruslannoituksen kerralla kylvön yhteydessä. Osa viljelijöistä täydensi peruslannoitusta lisäksi lehtilannoitteilla.

Noin 40 % vastaajista jakoi peruslannoituksen vähintään kahdelle levityskerralle ja osa heistä käytti lisäksi myös lehtilannoitteita.

Kun typpilannoitus jaetaan useampaan kertaan, voidaan huomioida tarkemmin kasvuston ravinnetarpeet ja kasvuolosuhteet. Konekaluston osalta jaettu lannoitus vaatii pintalevitintä ja erillisiin ajokertoihin liittyy aina oma levityskustannus. Toisaalta, jos kasvusto ei kehity arvioiden mukaisesti, voidaan lannoituskustannuksessa säästää ja pienentää riskiä myös ravinteiden huuhtoutumiselle. Jaetussa lannoituksessa kylvökoneen täytöt sujuvat ehkä hieman nopeammin, kun lannoitetta menee vähemmän. Toisaalta lisälannoitukseen menee oma aikansa myöhemmin kasvukaudella.

Öljykasvien ravinnetarpeita voi määrittää mm. kasvianalyysillä esimerkiksi ruusukevaiheen loppupuolella. Öljykasveille ei ole tällä hetkellä ole saatavilla kalibraatioita pikamittareihin. Yaran N-Sensorilla on mahdollista lisälannoittaa myös öljykasveja. Kylvön yhteydessä tehtävät 0-ruutu ja maksimilannoitusruudut voivat auttaa ravinnetarpeiden arvioinnissa.

Ravinnemäärät kohdilleen satotavoitteiden mukaan

Kysyimme Avenan öljykasvikyselyssä keväällä rypsin ja rapsin viljelytekniikasta kasvukaudella 2017. Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella kevätöljykasveille annettiin vuonna 2017 hehtaaria kohden keskimäärin: 114 kg typpeä, 13 kg fosforia, 30 kg kaliumia sekä 18 kg rikkiä. Ravinnemäärät ovat hyvin samalla tasolla kuin keväällä 2017 tehdyssä kyselyssä. Rapsille käytetään kyselyn vastausten perusteella suurempaa typpilannoitusta kuin rypsille.

Avenan öljykasvikyselyn perusteella typpilannoituksen määrässä voi olla tarkentamisen varaa ylöspäin, jos tavoitteena on huippusadot. Kun satotavoite on 1750 kg/ha, suositellaan käyttämään 110-120 kg typpeä hehtaarille. Suurempia satotasoja tavoiteltaessa pitää lannoitusmäärää etenkin typen osalta kasvattaa ja huomioida myös muut ravinnetarpeet. Huomioi lannoitusta suunnitellessa aina viljavuustutkimuksen tulokset ja maalaji.

Älä unohda rikkiä!

Öljykasvit tarvitsevat viljoja enemmän rikkiä, noin kilon jokaista 5 kg typpeä kohden. Hivenravinteista etenkin mangaani ja boori ovat öljykasveille tärkeitä. Näitä ja muita mahdollisia hivenravinnepuutteita voi korjata ennen lehtilannoitteilla, joita on markkinoilla runsaasti. Valikoimista löytyy myös juuri öljykasveille räätälöityjä tuotteita. Usein ne ovat sekoitettavissa tuholaisten torjunta-aineiden kanssa. Hivenravinteiden puutteet voi määrittää mm. kasvianalyysillä.

Lisälannoitus vaikutti öljypitoisuuteen multamaalla

Avenan selvitti viime kesänä peltokokeessa kylvösiemenmäärän (50, 100 ja 150 kpl/m2) lisäksi lannoituksen vaikutusta hybridirapsin satoon. Peruslannoituksena kaikki ruudut saivat 110 kg N/ha kylvön yhteydessä (Y1). Puolet ruuduista saivat lisäksi varren kasvun alussa 40 kg N/ha (Suomensalpietari).

Lisälannoitus ei tuonut sadonlisää multamaan kokeessa. Sadonlisät olivat 0-280 kg/ha kylvötiheydestä riippuen, mutta millään siemenmäärällä sadonlisä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kokeen rapsikasvusto oli rehevä ja multamaasta vapautui suhteellisen viileässä säässä paljon ravinteita kasvukauden aikana. Koeruutujen sadot olivat yleisesti 2500-3300 kg/ha välillä.

Kokeessa havaittiin, että lisälannoitus alensi öljypitoisuutta (-1 %) ja nosti valkuaispitoisuutta (+ 1 %). Tämä kertoo myös siitä, että kasvustolla oli riittävästi ravinteita käytössä. Öljy- ja valkuaispitoisuus kulkevat öljykasveilla ”käsi kädessä”, kun toinen on alhaisempi, on toinen korkeampi. Voimakas typpilannoitus voi näkyä korkeana valkuaispitoisuutena ja alempana öljypitoisuutena. Tämä ei ole öljykasveilla sinänsä toivottua, koska mahdollisimman korkeaa öljypitoisuutta tavoitellaan ja korkeasta öljypitoisuudesta maksetaan myös laatulisää. Myös kasvukauden sää vaikuttaa öljypitoisuuteen.

 

Lue lisää: Avenan öljykasvikysely 2017: lannoitus

Lue lisää: Aikaisen vai myöhäisen kylvön strategia?

Lue lisää: Millaista kylvösiemenmäärää käytät öljykasveilla?

Lue lisää: aiemmin ”öljykasveja viljelykiertoon” sarjassa ilmestyneet jutut

 

 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä