Yhdestä tähkästä Suomen viljellyimmäksi monitahoiseksi ohraksi

Vertti on suomalaisen kasvinjalostustyön taidonnäyte

Vuonna 2008 VerttiBOR oli vasta pilke Borealin kasvinjalostaja Mika Isolahden silmäkulmassa, mutta suunnitelma oli selvä. Tavoitteena oli jalostaa rehuohra, joka menestyy hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa. Nyt, reilu kymmenen vuotta myöhemmin, Vertti on Suomen viljellyin monitahoinen ohra.

Ilman perinnöllistä muuntelua kasvin ominaisuuksien kehittäminen ei ole mahdollista. Siksi Vertinkin jalostustarina alkaa kasvihuoneelta isä- ja äitikasvin risteytyksistä. Vertin vanhemmat löytyivät Borealin omasta aikaisen ohran jalostusaineistosta.

"Laskin silloisilla matemaattisilla menetelmillä periyttämiskyvyn oikeastaan kaikille mahdollisille viljely- ja laatuominaisuuksille, jotka laskettavissa olivat. Näin Vertille löytyivät vanhemmat, joiden ominaisuudet täydensivät sopivasti toisiaan", sanoo Mika Isolahti.

Risteytyksillä tuotetut kasvijälkeläiset kävivät Borealilla läpi monivaiheisen valintaohjelman linjariveillä, koeruuduilla ja laboratorioissa. Kun heikoimmat jälkeläiset pudotettiin vaiheittain armotta pois jatkosta, jäi alun noin 4000 jälkeläisestä lopulta jäljelle vain yksi, Vertti.

"Painotimme valinnoissa alusta alkaen aikaisuutta, satoisuutta ja lujakortisuutta, jotka olivat tärkeitä viljelyvaatimuksia niillä kohdealueilla, joille Verttiä jalostimme. Laatuominaisuuksille tavoittelimme vähintään silloisten mittarilajikkeiden tasoa, mutta Vertin laatu ylitti tavoitteet lopulta selvästi", kertoo Isolahti.

Erityishuomio verkkolaikunkestävyydessä

Verkkolaikku kiusasi tuohon aikaan monia ohralajikkeita, joten verkkolaikunkestävyyteen haluttiin Vertin kohdalla kiinnittää erityistä huomiota. Systemaattinen työ verkkolaikunkestävyyden parantamiseksi jalostusaineistossa oli alkanut Borealilla kuitenkin jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Työ on jatkuvaa kilpajuoksua muuntautumiskykyisiä taudinaiheuttajia vastaan.

"Meidän on koko ajan etsittävä uusia resistenssilähteitä ja mietittävä, miten saamme tuotua niitä jalostusohjelmiimme. Välillä resistenssejä löytyy eksoottisista lähteistä ja esimerkiksi Vertistä löytyy ripaus villiohraa", Isolahti paljastaa

Parhaita kompromisseja

Aikaisuus ja satoisuus ovat Mika Isolahden mukaan ominaisuuksia, jotka on todella vaikea saada samaan lajikkeeseen. Vertti on kuitenkin hyvä yhdistelmä molempia.

"Myöhäisemmillä lajikkeilla kasvuaika varmistaa yleensä suuremman sadon, mutta aikaisissakin lajikkeissa on satoisuudessa päästy jalostuksella eteenpäin. Vertin sadontuottokyky perustuu ennen kaikkea sen suureen jyväkokoon", sanoo Isolahti.

Jalostajat joutuvat hakemaan parasta mahdollista kompromissia usein myös pitkäkortisuuteen yhdistettävän kuivuudenkeston ja korrenlujuuden välillä.

"Vertillä tavoitteena oli maksimoida korrenlujuutta. Siksi korsi ei ole kovin pitkä, mikä on hyvä asia viljeltäessä ohraa etenkin orgaanisilla, hikevillä mailla", sanoo Isolahti.

Mika Isolahti ei usko, että sadontuottokyvyn tai viljelyominaisuuksien kehittämisen rajat tulevat ohralla ihan heti vastaan. Jopa isot kehitysharppaukset ovat mahdollisia, mikäli perinnöllinen vaihtelu onnistutaan säilyttämään jalostusaineistossa riittävänä.

"Data-analytiikan ja genomiikan käyttöönoton myötä matemaattinen mallinnus on kehittynyt aivan eri tasolle kuin mitä se oli Vertin risteytyksen aikoihin. Se tuo varsinkin jalostusprosessin alkupäähän ihan uudenlaista luotettavuutta, nopeutta ja tarkkuutta", sanoo Isolahti.

Vertti on ensimmäinen ohralajike, jonka Borealin kasvinjalostaja Mika Isolahti on kehittänyt risteytyksistä alkaen itse.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja