EU:n broileriparvista keskimäärin joka neljäs on salmonellan saastuttama, selviää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn teettämästä selvityksestä. Selvitys luo pohjan unionin ponnisteluille saada salmonella kuriin koko yhteisössä. Suomessa tilanne on erinomainen, salmonellaa löytyy vuodessa alle yhdestä prosentista parvia.

EU:n tavoitteet broilereiden salmonellan vähentämiseksi on hyväksytty kuukausi sitten. Parvet tutkitaan kolme viikkoa ennen teurastusta niin kutsutulla tossunäytteellä. Valvontaohjelmat aloitetaan tammikuun alusta vuonna 2009. Tavoitteena on, että salmonellatyyppejä S. Enteritidis ja S. Typhimurium esiintyy korkeintaan yhdessä prosentissa lintuja vuoden 2011 lopussa. Edellä mainitut salmonellat on valittu, koska ne ovat ihmisen kannalta tärkeimmät. Muille salmonellatyypeille ei ole asetettu EU-tavoitteita.

Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoitteet sen sijaan kattavat kaikki tyypit. Tavoitteena on, että salmonellaa esiintyy alle yhdessä prosentissa broilereita.

Ensimmäisen kerran saatavilla vertailukelposta tietoa jäsenmaista

EFSA selvitti EU:n salmonellatilannetta tutkimalla noin 6 300 broileritilaa (noin 7 400 parvea). Vuonna 2005 unionissa oli yhteensä 24 600 broileritilaa. Näytteet otettiin ja tutkittiin samoilla periaatteilla kolme viikkoa ennen teurastusta. Näin saatiin ensimmäisen kerran vertailukelpoista tietoa eri maista.

- Selvityksen avulla suomalaiset pystyivät osoittamaan, että täällä tehty salmonellavalvonta todella toimii ja että tilanne on juuri niin erinomainen kuin on kerrottukin, kertoi yksikön johtaja Riitta Maijala Evirasta. Hän esitteli salmonellaselvityksen tuloksia torstaina 24. päivä toukokuuta Helsingissä.

Pohjoismaiden hyvä tilanne vertaansa vailla

Salmonellaa löytyi EFSAn selvityksessä vähiten Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan broileriparvista. Eniten salmonellan saastuttamia parvia oli Unkarissa, missä parvista lähes 70 prosentissa esiintyi salmonellaa. Kyseenalaisen hopeasijan sai Puola ja kolmanneksi tilastoissa kipusi Portugali.

EFSA selvitti myös salmonellaa kantavien broilereiden osuutta niissä parvissa, joissa bakteeria oli todettu. Jälleen paras tilanne oli Ruotsissa, Norjassa, Suomessa. Eniten saastuneeksi todetuissa parvissa kantoivat salmonellaa Unkarin, Puolan ja Viron linnut. Maijalan mukaan oli erittäin tärkeää, että samalla kertaa tutkittiin sekä salmonellan esiintyminen parvissa että salmonellan esiintyminen positiiviseksi todettujen parvien linnuissa. Mitä harvempi lintu parvessa kantaa salmonellaa sitä pienempi on teurastamon ja tätä kautta kuluttajan riski saada salmonellan saastuttamaa lihaa.

Kantojen selvittäminen auttaa tautipesäkkeiden löytämisessä

EFSA selvitti myös erilaisten salmonellatyyppien esiintymistä jäsenmaissa. Erilaisia tyyppejä on olemassa 2 800 – 2 900. Maijala kertoi, että on tärkeää olla selvillä, millaisia salmonellakantoja eri maissa on. Näin pystytään jäljittämään mahdollisia tartuntalähteitä maan rajatkin ylittäen.

Esimerkiksi venäläisten suomalaisesta siipikarjanlihasta löytämää salmonellatyyppiä S. Chingola ei löytynyt mistään EU-seurantaan osallistuneesta maasta. Maijala kuvaakin venäläisten löydöstä oudoksi. Venäjä ei ollut mukana EFSAn selvityksessä, eikä maan salmonellatilanteesta ole Maijalan mukaan saatavissa luotettavaa tilastotietoa.

Lue lisää samasta aiheesta