Suomessa vastustettavien, helposti leviävien tautien ryhmään luokiteltua sinikielitautia on perinteisesti esiintynyt sekä subtrooppisilla että trooppisilla alueilla ja se on aiheuttanut lammaskuolemia monissa Välimeren maissa 2000-luvulla. Vuonna 2006 sitä tavattiin ensimmäistä kertaa myös Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Luxemburgissa. Vuonna 2007 tautia on todettu uudelleen Saksassa. Sinikielitaudin pelätään kuitenkin leviävän ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisemmaksi. Sinikielitauti on eläintauti eikä se tartu ihmiseen.

Polttiaisten tarkkailua tehdään Suomen lämpimimmillä alueilla

Evira ja Helsingin yliopisto seuraavat polttiaislajeja Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa tänä kesänä. Seurannan tarkoituksena on selvittää, mitä sinikielitaudin levittämiseen kykeneviä polttiaislajeja meillä esiintyy. Sinikielitautia aiheuttava bluetonguevirus (BTV) leviää pääasiassa polttiaisten (Culicoides) välityksellä. Tautia ei ole todettu Suomessa.

Polttiaisseurannassa Perniöön, Ahvenanmaalle ja Helsinkiin asennetaan polttiaispyydyksiä. Samoilta alueilta tutkitaan myös emolehmätiloilta teurastuksen yhteydessä otettuja verinäytteitä taudin varalta. Alueet ovat Suomen lämpimimpiä. Jos sinikielitauti leviää Suomeen, odotetaan sen leviävän ensimmäiseksi juuri näille alueille.

Tuottajien valppaus taudin havaitsemisessa keskeistä

Samalla tavalla kuin muidenkin tarttuvien tautien kohdalla, on myös sinikielitaudin aikaisessa havaitsemisessa tuottajien oma valppaus keskeisessä asemassa. Epäilytilanteissa välitön yhteydenotto kunnaneläinlääkäriin on tärkeää taudin vastustamisessa.

BTV aiheuttaa vakavimpia oireita lampailla ja ne erittävät virusta 3–20 vuorokautta. Naudat sen sijaan ovat usein oireettomia taudin kantajia ja ne voivat erittää virusta jopa 60 vuorokautta. Tästä syystä naudat ovat tärkeitä taudin leviämisen kannalta. Lue lisää sinikielitaudista ja sen oireista Eviran sivuilta.