Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut lypsylehmien pötsistä joukon periytyviä mikrobeja, joilla on keskeinen vaikutus eläimen aineenvaihduntaan ja tehokkuuteen, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa. Tulosten perusteella voidaan suunnitella kestäviä mikrobiperusteisia jalostusratkaisuja maidon- ja lihantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja tuotannon tehokkuuden lisäämiseksi.

Science Advances -lehdessä heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin pötsin pieneliöstöstä pieni ydinjoukko mikrobeja, joiden esiintyminen on riippuvainen isäntäeläimen perimästä ja joilla on keskeinen vaikutus eläimen moniin ominaisuuksiin, kuten metaanipäästöihin, aineenvaihduntaan ja maidontuotannon tehokkuuteen.

”Löydökset ovat suuri tieteellinen läpimurto, ja niillä on myönteinen vaikutus kahteen keskeiseen tulevaisuuden ruoantuotannon ongelmaan, ilmastonmuutokseen ja ruoan riittävyyteen”, sanoo tutkimustulosten analysointia johtanut professori Itzhak Mizrahi NIBN-instituutista.

Tulokset perustuvat RuminOmics-hankkeessa kerättyihin tuloksiin yli tuhannesta eurooppalaisesta lypsylehmästä Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Suomesta hankkeeseen osallistui Luonnonvarakeskus edesmenneen professori Kevin Shingfieldin ja professori Johanna Vilkin johdolla. Tutkimuksessa olivat mukana erikoistutkijat Ali R. Bayat ja Ilma Tapio.

”Luken navetan metaboliakammioissa mitattiin kasvihuonekaasupäästöjä sadalta lehmältä. Lisäksi tarkkailtiin ruoansulatusta, tuotosominaisuuksia, energiatehokkuutta ja aineenvaihduntaa sekä pötsin mikrobikoostumusta”, Johanna Vilkki kertoo.

Työkaluja jalostukselle

Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää tietoa työssä kohti nykyistä ilmastoystävällisempää ja kestävämpää ruoantuotantoa. Pötsin mikrobistoon voidaan vaikuttaa jalostuksella tai siirtämällä rehutehokkuuteen tai metaanipäästöihin liittyviä suotuisia mikrobeja vasikan pötsiin sen varhaisessa kehitysvaiheessa.

”Luonnonvarakeskuksessa meneillään olevassa tutkimuksessa olemme havainneet, että aikuisen, rehutehokkaan lehmän mikrobeja siirtämällä voidaan vaikuttaa vasikan mikrobiomin kehitykseen, ja nyt seuraamme vaikutuksia tuotantoikään asti”, kertoo mikrobitutkija Ilma Tapio Lukesta.

Tutkimuksessa käytettiin kahta lypsykarjarotua, mutta todennäköisesti vastaavia tuloksia voitaisiin soveltaa myös lihakarjaroduilla tai muilla märehtijöillä. Koska ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti pötsin pieneliöstön koostumukseen ja toimintaan, tulevissa tutkimuksissa ja sovelluksissa pitäisi ottaa huomioon käytettävissä oleva ruokinta.

”Ennustamalla periytyviin mikrobeihin liittyviä vaikutuksia eri yhteyksissä voidaan kehittää kestävämpää ja ympäristöystävällisempää karjataloutta”, Vilkki sanoo.