23.09.22

Nykyisen eläinsuojelulain korvaava lakiesitys eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle

Valtioneuvosto antoi 22.9. eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Uusi laki mm. lopettaa porsaiden kirurgisen kastraation, sisältää parsinavetoita ja sikahäkkejä koskevia rajoituksia sekä pentutehtailua hillitseviä määräyksiä.

Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, mutta siihen on tehty muun muassa hallitusohjelmasta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta johtuvia muutoksia. Eläinten hyvinvointilaissa säädetään kaikkia eläimiä koskevat yleiset säännökset. Tarkemmat eläinlajikohtaiset vaatimukset säädetään asetustasolla. Uudella lailla korvataan voimassa oleva eläinsuojelulaki ja –asetus.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään

Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saa enää lisätä. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään kokonaan.

Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.

Hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään viiden vuoden siirtymäajalla. Myös uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla.

Porsaiden kirurginen kastraatio loppuu

”Suomi on kieltämässä porsaiden kirurgisen kastraation eurooppalaisena edelläkävijänä siirtymäajalla. Suomalaiset sianlihantuottajat ovat tehneet jo pitkään työtä sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi ja tämä on luontevaa jatkoa sille työlle”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan päätyttyä. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä ja neljän vuoden kuluttua edellytetään paikallispuudutuksen käyttöä. Puudutuksen voi tehdä tuottaja tai eläinten hoitaja.

Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä, esimerkiksi vasikoiden nupoutuksessa on käytettävä rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi.

Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkossa jatkuvasti tarjolla sulaa ja hyvälaatuista vettä, jota voidaan tarjota esimerkiksi automaatista, kupista tai luonnon vesistöstä.

Pentujen tuonti myytäväksi kielletään

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyritään estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen.

Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset, sillä sen tulee sisältää mm. ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.

Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäyttöön. Ilmoitus tehdään valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin.

Valvontaa tehostetaan

Valvontaviranomaisten on jatkossa helpompaa saada tietoa apua tarvitsevasta eläimestä, sillä muiden viranomaisten ja eläinten kanssa toimivien tahojen mahdollisuus tehdä ilmoitus avun tarpeessa olevasta eläimestä paranee. Teurastamoissa eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan mahdollistamalla valvontakameroiden käyttö teurastamoiden tiloissa, joissa käsitellään eläviä eläimiä.

Lakiesityksen voimaantulo riippuu sen eduskuntakäsittelyn aikataulusta. Aikaisintaan laki voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.


Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (Koko tiedote täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja