"Taimikonhoidon rästit ovat purkaantuneet osittain luonnollisista syistä: hoitamattomat taimikot ja nuoret ylitiheydestä kärsineet riukuvaiheen metsät ovat varttuneet järeämpiin kehitysluokkiin. Viime aikoina myös hyvä kuitu- ja energiapuun kysyntä on vauhdittanut erityisesti riukuvaiheen metsien hoitoa", sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Taimikonhoitoa tuetaan

Metsänomistaja voi hakea taimikonhoitoon nykyistä kemera-tukea vielä syyskuun loppuun saakka. Taimikon varhaishoitoon tukea voi saada 160 euroa hehtaarilta ja nuoren metsän hoitoon 230 euroa hehtaarilta.

Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, metka, tulee korvaamaan kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Myönnettävien tukien suuruus ja tarkemmat tukiehdot vahvistetaan myöhemmin.

"Tukimäärä voi olla muutamia kymmeniä euroja nykyistä suurempi. Taimikonhoitoa ei kuitenkaan pidä viivästyttää uuden rahoitustuen aikaan, jotta tukea saisi enemmän. Sen minkä uudessa tukimäärässä voittaa, sen euromäärän myöhemmin ainakin triplasti häviää puun kasvun menetyksenä ja työläämpänä hoitotyönä", kommentoi projektipäällikkö Mari Lilja Suomen metsäkeskuksesta.

Taimikonhoidon viivästyminen aiheuttaa puuston kasvutappioita

"Hoitamattomassa taimikossa vallitsee niukkuuden markkinat – kaikki janoavat vettä ja ravinteita, mutta kukaan ei niitä saa riittävästi. Sitten keskitytään vain pysyttelemään hengissä, eikä pituus- tai paksuuskasvuun ole riittävästi voimaa", Lilja huomauttaa.

Kasvutappio konkretisoituu metsänomistajalle pienempinä tuloina ensimmäisessä puunkorjuussa. Tulon suuruuteen vaikuttaa puuston järeys.

"Hoidetussa metsässä ensiharvennuksesta voi saada tuloja 1 000 euroa hehtaarilta. Kun taimikonhoito on viivästynyt, puut ovat ensiharvennusvaiheessa ohuempia, jolloin tulot voivat tippua useamman sata euroa. Lisäksi taimivaiheen kasvutappio kertautuu tulotappiona myöhemmissäkin kasvatushakkuissa", Lilja sanoo.

Lähde: Suomen metsäkeskus (Koko uutinen täällä.)