16.12.22

CARBO-pilottitiloilta kerätty mittava tutkimusaineisto kuvaa luotettavasti nurmirehuntuotannon ympäristökestävyyttä

Valion koordinoiman CARBO-yhteistyöverkoston tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon ja tilapilottien avulla. CARBO-yhteistyöverkostossa ovat mukana Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä-Suomen yliopisto ja Yara.

Yaran osuus Business Finlandin (2019–2021) rahoittamassa hankkeessa oli parantaa nurmiviljelyn ympäristötehokkuutta sekä kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat maito- ja lihatilojen työtä resurssikestävyyden parantamisessa.

Ainutlaatuinen tulosaineisto Luken tutkijoiden analysoitavana

Viitisenkymmentä valiolaista maitotilaa tuottivat kolmivuotisen projektin aikana mittavan tulosaineiston kahdelta pilottilohkoiltaan. Laajassa tulosaineistossa yhdistyy tieto nurmisadon määrästä ja laadusta monipuolisiin maa- ja kasvustoanalyyseihin sekä tilan sääaseman ja maasensoreiden tuottamaan tietoon paikallissäästä ja maan lämpötila- ja kosteusoloista.

”Huolellisesti kerätty, edustava maatila-aineisto täydentää ainutlaatuisella tavalla tutkimuslaitosten omista kokeista saatua tietoa. Erityisesti sitä tullaan käyttämään nurmen hiilimallien ja ilmastovaikutusten arvioinnin kehittämisessä”, johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukelta kuvaa aineistoa.

"Tutkijana arvostan korkealle sen työn, mitä aineiston kerääminen tiloilla merkitsee - pilottilohkojen nurmisatojen punnitseminen ja näytteiden otto säilörehunteon kiireiden keskellä on vaativa suoritus. Edes lähes vastaavia, maatilatodellisuutta kuvaavia aineistoja on aivan liian niukasti saatavilla”, hän sanoo.

Yaran ilmastoviisaat lannoitusohjelmat tehokkaita

Pilottitiloilta kerätty aineisto vahvistaa Luken koeruuduilta saadut tulokset, jotka kertovat ravinteidenkäytön tehokkuuden olevan nurmilla erittäin korkea. Nurmien lannoituksessa toteutettiin Yaran kasviravitsemusratkaisuja ja keskimääräinen nurmisadon määrä oli yli 9000 kg ka/ha ja nurmirehun laatu oli optimaalista. Tiloilla yhdistettiin karjanlannan ja mineraalilannoitteiden käyttö optimaalisesti ja ravinnetaseet olivat negatiivisia eli kaikki ravinteet käytettiin tehokkaasti sadontuottoon.

”Pilottivuosille osuneet pahat talvehtimistuhot ja kuivuusjaksot alensivat nurmisatoja, mutta antoivat samalla arvokasta tietoa nurmien lannoitusohjelmien jatkokehitykselle”, toteaa kehitysagronomi Mervi Seppänen Yaralta.

Nurmen satomääräarvio Atfarm-satelliittipalvelusta

Nurmirehuntuotannon kehittämisen hidasteena on tähän saakka ollut sadon määrän mittaamiseen liittyvät haasteet, erityisesti sopivien laitteistojen puute. CARBO-pilottitilat varusteltiin hankkeen ajaksi ajoneuvovaaoilla nurmisadon määrän mittaamisen mahdollistamiseksi. Yhdessä Yaran tutkimusasemilla tuotetun tutkimustiedon ja pilottitiloilta mitattujen nurmisatojen kanssa kehitettiin luotettava nurmen biomassa-arvio Yaran Atfarm –satelliittipalveluun. Tulevalla kasvukaudella pääsevät ensimmäiset Yaran pilottitilat testaamaan biomassa-arvion beta-versiota ilmaiseksi Atfarm-satelliittipalvelussa.

”Luotettava ja helppo nurmisadon määrän arviointi on hieno ja konkreettinen tulos viljelijöiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Se palkitsee viljelijöiden pilottivuosien uurastuksen”, iloitsee Seppänen.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja