Köyliöläinen maatalousyrittäjä Mika Säteri sai kunniamaininnan tietotekniikan hyödyntämisestä maatilalla Suomen Nuorkauppakamarin järjestämässä ”Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä 2004”- palkinto-ohjelmassa. Vuosittain järjestettävän kilpailun tavoitteena on korostaa nuorten alle 40-vuotiaiden maaseutuyrittäjien työpanosta, kannustaa heitä kehittämään toimintaansa sekä lisätä suuren yleisön mielenkiintoa maaseutuyrittäjyyttä kohtaan.

Maatalousyrittäjä Mika Säteri viljeli äitinsä kotitilaa kymmenkunta vuotta, kunnes siihen tänä keväänä liitettiin sukupolvenvaihdoksen myötä myös Mika Säterin vanhempien tila. Nyt viljeltyä on 190 hehtaaria. Sato käytetään Säterin kasvattamien sikojen rehuksi. Oman perheen lisäksi töissä on kolme työntekijää.

- Tällä hetkellä minulla on 200 emakon yhdistelmäsikala sekä 45 000 broileria. Lisäksi perustimme yhteistyökumppanini kanssa pari vuotta sitten 3000-paikkaisen lihasikalan, Satapossu Oy:n, jota johdan. Emakkosikala tuottaa vuosittain noin 4500 porsasta ja Satapossu Oy noin 10 000. Tavoitteena on tuottaa laadukasta kotimaista lihaa HK-ruokaketjun kautta kuluttajille, Mika Säteri kertoo.

Eläintiloissa sekä ilmastointi että ruokinnan säätely on tietokoneohjattua. Säteri voi tarkkailla ja säädellä niitä kannettavalla tietokoneella kotoaan tai matkan päältä. Se säästää sekä aikaa että kustannuksia, sillä Satapossu sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Säterin asuintilalta. Säteri kaipaa vain nopeampia yhteyksiä ja suunnittelee kommunikaattorin hankintaa.

Sikaloiden siisteydestä sen sijaan huolehtivat ihmiset. Se on osa eläinten hoitoa, jonka aikana tarkkaillaan niiden hyvinvointia. Ihmisvoimin huolehditaan myös sikalan pesemisestä eläinten vaihdon yhteydessä. Tässä Säteri näkee myöhemmin ehkä yhden automatisoinnin paikan. Pesun voisivat hoitaa pesurobotit.

Nykyaikainen maatila on liikeyritys

Säterin tilaa hoidetaan kuin liikeyritystä konsanaan. Isäntä tekee vuosisuunnitelmat. Tavoitteita ja tuloksia tarkkaillaan teurastamon raporttien avulla. Raporteista saa tuottavuustietoa myös muista tiloista, joihin on helppo verrata omaa toimintaa. Teurastamolla on merkittävä rooli maatilojen arkipäivässä. Raportoinnin lisäksi se järjestää maatalousyrittäjille koulutusta ja osallistuu mittavien investointihankkeiden rahoitukseen. Parhaillaan Säteri osallistuu teurastamon järjestämään parivuotiseen maatalousyrittäjäkoulutukseen. Peruskoulutuksena hänellä on maatalousoppilaitos ja kauppaopisto.

- Tavoitteena on, että lihantuotantomme tunnusluvut ovat teurastamon kärkeä. Olen osallistunut teurastamon kanssa muun muassa rehustusta koskevaan tuotekehitystyöhön, jonka tavoitteena on tehokkaampien ja edullisempien komponenttien löytäminen rehustukseen. Tuloksena tästä on viljan tuoresäilöntä hapettomaan siiloon. Siilon tuotin USA:sta. Apuna olen käyttänyt hollantilaisia asiantuntijoita, jotka vierailevat tarvittaessa tilalla, Säteri kertoo.

- Suunnittelun ja paperityöt teen itse. Lisäksi käytän tilitoimiston palveluja. Tilitoimistolta saan myös taloudellista neuvontaa. Olen ulkoistanut osa tilan töistä. Esimerkiksi lietelannan ajon hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Samoin puolet viljan puinnista on ulkoistettu. Kuivaamoja ei enää kannata pitää joka tilalla. Kuivaus voidaan hoitaa siirrettävällä kuivauslaitteella, tai siten, että kussakin kylässä on muutama kuivaamo, joita useat tila käyttävät. Tässä suomalaisilla viljelijöillä on vielä paljon oppimista, sillä perinteisesti ajatellaan, että jokaisen tilan täytyy omistaa kaikki koneet ja laitteet itse.

Osa Säterin tilan laatuajattelua on tilan turvallisuudesta huolehtiminen. Säteri sanoo nähneensä viime vuosina lähipiirissä liian monta mittavaa sikala- ja navettapaloa. Kun Lähivakuutuksesta otettiin yhteyttä ja kerrottiin vakuutusyhtiön käynnistämästä Turvatila-ohjelmasta, Säteri päätti osallistua siihen.

- Kun tilakoko kasvaa, vahinkojen määrä suurenee. Lähipiirissä sattuneet sikala- ja navettapalot ovat tapahtuneet suhteellisen uusissa tuotantorakennuksissa. Useimmiten ne ovat saaneet alkunsa rehustamoissa joko lämmityksestä tai oikosulusta. Yksi paloista johtui painepesurista. Tämän vuoksi on tärkeää, että ainakin rehustamo on osastoitu ja että on kunnolliset hälytysjärjestelmät. Palokunta on vieraillut tilallamme ja olemme yhdessä asiantuntijoiden kanssa katsoneet poistumistiet. Palosuunnitelmaa meillä ei vielä ole, mutta se kuuluu yhtenä osana Turvatila-ohjelmaan, Säteri sanoo.

- Ohjelmaan kuuluu myös farmarisäiliöiden tarkastaminen ja kunnostaminen. Niitä meillä on kymmenkunta. Tarkoituksena on edetä askel askeleelta ja katsoa ajan kanssa asiat kuntoon Turvatila-ohjelman seitsemän terälehden mukaan.

Tärkeintä on visio

Säteri on asettanut tavoitteensa kymmenen vuoden päähän. Mies ei halua katsoa kehitystä vierestä, vaan olla mieluummin sen moottori. Vaikka tällä hetkellä suurimmat investoinnit on jo tehty, tilaa ja sen toimintaa parannetaan koko ajan. Pilviä taivaalle tuo uhka EU:n kansallisten maataloustukien poistamisesta ja ulkomaisen lihan tuonti.

- Jo tänä vuonna ulkomaisen lihan tuonti on kasvanut merkittävästi. Jos lihan tuoreena säilyttävä kemiallinen pesu sallitaan, entistä enemmän ulkomaista lihaa tuodaan Suomeenkin. EU:n maatalouspolitiikan antama mahdollisuus puolestaan on tilojen vähenemisessä ja tilakoon kasvattamisessa, Säteri näkee.

Tapahtuipa niin tai näin, Mika Säteri kuuluu varmoihin menestyjiin. Innovatiivisuus, koulutus, ulkomaiset messumatkat ja tutustuminen eurooppalaisiin maatiloihin antavat Säterille malleja ja lisäpotkuja toteuttaa uusia ratkaisuja myös omalla tilallaan.

---

Lue lisää LÄHI-Turvatilaohjelmasta >>