Brysselissä neuvotellaan tälläkin hetkellä useista viljelijöitä ja metsänomistajia koskettavista asioista. MTK Brysselin toimistolla seurataan aitiopaikalta EU:n päätöksentekoa sekä pyritään vaikuttamaan siihen parhaan mukaan.

EU on läsnä viljelijän arjessa monella tapaa, halusimme sitä tai emme. EU ja sen lainsäädäntö eivät myöskään ole stabiili tila, vaan jatkuvasti kehityksessä – ja voivat sitä myötä tuoda myös muutoksia viljelijöiden arkeen.

Tälläkin hetkellä EU:n hallinnollisessa pääkaupungissa, Brysselissä, neuvotellaan useista viljelijöitä ja metsänomistajia koskettavista asioista. EU-lainsäädännön teko ei ole yksinkertaista, sillä sen tulisi ottaa mahdollisimman hyvin huomioon sekä EU kokonaisuudessaan että yksittäiset jäsenmaat. Jokaisella EU-maalla onkin Brysselissä joukko eturyhmiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan politikkoihin ja päättäjiin edustamansa asian tai maan eduksi. Tätä sanotaan vaikuttajaviestinnäksi eli lobbaamiseksi.

MTK lobbaa Brysselissä suomalaisen viljelijän ja metsänomistajan puolesta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK lobbaa Brysselissä suomalaisen maatalous- ja metsänomistajan puolesta. MTK:n Brysselin toimistoa johtaa tällä hetkellä Juha Ruippo.

”Lobbaus on jännä termi. Se ymmärretään monesti negatiivisena asiana. Meidän tehtävä on kuitenkin auttaa virkamiehiä ja päättäjiä tekemään hyviä päätöksiä”, Ruippo kuvailee.

Ruipon mukaan jokainen virkamies haluaa todennäköisesti pohjimmiltaan tehdäkin hyviä päätöksiä. EU:n maatalousympäristö on kuitenkin hyvin erilaista eri alueilla, ja tietoa pitää kerätä paljon, jotta voi ymmärtää kokonaisuutta.

”Meidän tehtävä täällä Brysselissä on kerätä tietoa ja kertoa, miten päätökset vaikuttavat suomalaiseen toimintaympäristöön.”

MTK:n toimiston tärkeä tehtävä on myös kaivaa tietoa EU:n ajankohtaisista asioista ja viestiä niistä Suomeen päin. Näin luottamushenkilöt ja eturyhmien toimistot tietävät, mistä asioista puhutaan ja mitä asioita pitää viedä eteenpäin. Tärkeää on myös olla askeleen edellä päättäjiä.

”Meidän on tärkeää tietää, missä vaiheessa mikäkin prosessi EU:ssa on ja mitä siltä haluamme. Näin ehdimme määrittämään oman agendamme ja pyrkiä sillä vaikuttamaan ajoissa päätöksentekoon. Agendamme on myös oltava yhdenmukainen Suomen yleisen linjan kanssa”, Ruippo selittää.

EU-tuntemus on kovaa huutoa työmarkkinoilla

MTK Brysselin toimistossa työskentelee tällä hetkellä Ruipon lisäksi kolme muuta henkilöä. Maarit Holma on toimiston sihteeri, Tarja Bäckman hoitaa kotieläin- ja osuuskunta-asioita ja Kristian Pajarinen on yliopistoharjoittelijana. Lisäksi samoissa tiloissa työskentelee Maaseudun Tulevaisuuden kirjeenvaihtaja Maria Pohjala.

Harjoittelijoita MTK Brysselin toimistolla on ollut vuodesta 2015 lähtien. Harjoittelujakso on aina viiden kuukauden pituinen, joten vuoteen mahtuu kaksi harjoittelijaa.

”Harjoittelu täällä on jopa ylittänyt odotukseni. Suurin positiivinen asia itselleni on ehkä se, että uusia ovia on auennut tulevaisuuden ja etenkin EU:n suuntaan. Jos kansainvälisyys kiinnostaa, niin tämä on ihan ehdoton paikka”, EU-oikeutta Tallinnan yliopistossa opiskellut Pajarinen vinkkaa.

EU-tuntemus on työmarkkinoilla eduksi, mutta myös Suomi hyötyy nuorista EU-osaajista – sekä kotimaassa että Brysselin päässä. Kun esimerkiksi EU:n lobbareiksi tai päättäjiksi saadaan suomalaisia, ovat päätöksetkin usein myötämielisempiä Suomelle. Toisaalta työvoiman EU-osaamisen myötä myös vaikuttaminen tehostuu. Nämä ovatkin painavia syitä, miksi MTK ottaa harjoittelijoita Brysselin toimistolleen.

EU:n rahoituksen suuruus määrää tulevan maatalouspolitiikan suuntaa

EU:ssa on tälläkin hetkellä käynnissä monia viljelijöiden ja metsänomistajien kannalta kiinnostavia kokonaisuuksia, kuten tuleva CAP eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, markkinat ja kauppapolitiikka, uusiutuvan energian direktiivi, ympäristö- ja ilmastoasiat sekä EU:n monivuotinen rahoituskehys.

”EU:n rahoitus Brexitin jälkeen on iso kysymys. Rahoituksen laajuus määrittää sen, kuinka kovin tavoittein maatalousuudistukseen voidaan mennä. Jos EU haluaa pitää kiinni kunnianhimoisesta maatalouspolitiikasta esim. eläinten hyvinvoinnin, ilmaston ja ympäristön suhteen, niin on muistettava, että se ei tule ilmaiseksi”, Ruippo toteaa.

Monille on viime vuosien ikävien tapahtumien takia saattanut muodostua mielikuva, että maahanmuutto ja turvallisuus ovat tämän hetken suurimpia haasteita EU:lle.

”Varmasti ne isoja haasteita ovatkin, mutta kyllä maataloudelle ilmastonmuutos ja markkinapaineet ovat niitä haasteista suurimpia. Ei voida ajatella, että maatalous on niiden ulkopuolella, vaan kyllä se on yksi oleellinen osa kokonaisuutta.”