EU:ssa sopu jäsenmaiden välisistä ilmastotavoitteista – Suomelle raskain päästövähennysvelvoite -50 %
EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät eilen alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.
Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Suomen päästövähennystaso on samaa suuruusluokkaa esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa.
”Suomen päästövähennysvelvoite tukee hyvin oman hiilineutraaliutemme tavoittamista vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat toimet on jo kartoitettu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Jokaiselle maalle päästövähennyspolku, ajalliset joustot ja päästöyksikkökauppa mahdollista
Saavutetun sovun perusteella päästöjä on vähennettävä vuosittain yhä kiristyvällä päästövähennyspolulla. Jäsenmaille asetetaan päästövähennyspolun mukaiset päästökiintiöt jokaiselle vuodelle aina vuoteen 2030 asti. Erilaiset epävarmuudet huomioidaan kiintiöissä, ja kiintiöitä voidaan tarvittaessa muokata alas- tai ylöspäin vuosina 2026-2030.
Kiintiöihin pääsemiseksi jäsenmaat voivat hyödyntää myös erilaisia joustoja. Ajalliset joustot mahdollistavat ylimääräisten yksiköiden tallettamisen aiemmilta vuosilta tuleville vuosille sekä lainaamisen seuraavalta vuodelta tietyin ehdoin.
Päästöyksiköillä voi käydä myös kauppaa jäsenmaiden kesken. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa päästöyksiköitä voidaan hankkia rajoitetusti muilta jäsenmailta päästövähennysvelvoitteen kattamiseksi. Lisäksi päästökauppa- ja maankäyttösektorilta voidaan siirtää yksiköitä käytettäväksi velvoitteen täyttämiseksi tietyin tiukoin rajoituksin.
Neuvotteluissa taakanjakoasetuksesta Euroopan parlamentti ajoi neuvostoa ja komissiota tiukempia päästövähennyspolkuja ja joustomahdollisuuksia. Suomi on osallistunut rakentavasti neuvotteluihin. Suomelle oli tärkeää mahdollistaa joustojen käyttö, jotta päästövähennykset saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat maatalous, liikenne, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.
Lähde: Ympäristöministeriö (Koko tiedote täällä.)
Kommentit
Miksi pitää olla pienen valtion etunenässä kaikessa, varsin päästötavoitteissa. Pieni kansa saa maksaa hyvinvoinnillaan, jolla ei ole mitään merkitystä maailman laajuisessa ilmastonsuojelussa. Paras olisi kulkea keskitietä luonnonsuojelussa.