Lypsykarjatilojen määrän väheneminen on jatkunut tasaisena. Tänä vuonna niiden määrä laski 416 tilalla ja on nyt 4 599 tilaa. Lypsykarjatilojen määrän vähentyessä niiden koko on edelleen kasvanut. Tänä vuonna keskimääräisen lypsykarjatilan peltoala on reilut 90 hehtaaria. Tilakoon kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että lypsykarjatalouden lopettaneet tilat ovat olleet peltoalaltaan jatkavia tiloja pienempiä.

Maatalous- ja puutarhayrityksen ensisijaiset viljelijät ikääntyvät edellen; nyt jo viidennes viljelijöistä on eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita. Nuorimmat viljelijät löytyvät kotieläintiloilta ja vanhimmat muuta kasvinviljelyä harjoittavilta tiloilta.

Peltoala ei vähene - mitä viljellään kotieläinkäytöstä vapautuvalla alalla

Vaikka maatilojen lukumäärä on vähentynyt, on peltoala pysynyt ennallaan 2,27 miljoonassa hehtaarissa, joten tilojen keskiala on kasvanut.

Kotieläintilojen, erityisesti nautakarjatilojen väheneminen vapauttaa peltoa muuhun kuin rehukäyttöön erityisesti silloin, jos läheltä ei löydy karjatilaa, joka olisi halukas vuokraamaan pellot. Nurmien viljely on yksi vaihtoehto, Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston mukaan alle viiden vuoden ikäisten nurmien ala on ollut kasvussa, kun tarkastellaan pidempää ajanjaksoa.

"Mielenkiintoista on, kuinka tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa maataloustuotantoon ja kansalliseen varautumiseen. Ja vaikuttaako uusi CAP-ohjelma pellon käyttöön. Keskeistä on maa- ja puutarhatalouden talousongelmien ratkaiseminen, sillä nykyinen tilanne ei rohkaise nykyisiä viljelijöitä panostamaan tuotantoon eikä nuoria ryhtymään maatalousyrittäjiksi", pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tuotantosuunnan loppuminen ei useinkaan tarkoita tilan tuotannon loppumista

Tilojen lukumäärän vähentyminen tuotantosuunnan sisällä ei kerro suoraan toiminnan lopettamisesta. Moni lypsykarjasta luopuva tila jatkaa muun nautakarjatalouden tilana tai siirtyy viljatilaksi (sisältää myös öljy- valkuaiskasvitilat) tai muuhun kasvinviljelyyn.

Luonnonvarakeskuksen Taloustohtorissa olevan Maatalouden tuotantosuuntavaihdot-palvelun mukaan vuodesta 2019 vuoteen 2020 lypsykarjatilat siirtyivät eniten muiksi nautakarjatiloiksi ja viljatilat taasen muuhun kasvinviljelyyn. Lopettaneista tiloista suurin osa oli muita kasvinviljelytiloja.

Edellä kerrotut maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilalukumäärätiedot perustuvat valtaosin Ruokaviraston eläinrekistereihin ja tukihakemusten yhteydessä kerättyihin tietoihin.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) (Koko uutinen täällä.)