Jukka Hollo
24.07.18

Nyt valkuaista tuotantoon!

Kotimaisen valkuaisen tuotanto on noussut ykkösaiheeksi, koska rehuteollisuus on hakemassa vaihtoehtoja tuontivalkuaiselle ja tavoitteena on täysin kotimaisista valkuaisraaka-aineista tehty rehuseos.

Kotimaisen valkuaisen tuotanto on noussut ykkösaiheeksi, koska rehuteollisuus on hakemassa vaihtoehtoja tuontivalkuaiselle ja tavoitteena on täysin kotimaisista valkuaisraaka-aineista tehty rehuseos. Tämän kesän Käytännön Maamies -lehden sato- ja talouskilpailussa toisena kasvilajina on herne. Kasvilajin valinta oli osuva monessa mielessä. Kuivana vuonna herne on pystynyt hyödyntämään hyvin juhannuksen ajan sateet. Nähtäväksi jää, yltävätkö kisaajat huippusatoihin näissä olosuhteissa.

Suomi, kuten koko EU, nojaa paljon tuontivalkuaisen varaan kotieläintuotannossa. Tämä täydennysvalkuainen on suurelta osin soijarouhetta. Sen avulla turvataan kotieläintuotannon huipputuotos. Kuitenkin on hyvä muistaa, että nautaeläimet saavat valtaosan valkuaistarpeestaan nurmirehusta. Tehokas nurmiviljely onkin ensimmäinen askel omavaraiseen valkuaistuotantoon.

Kotimaisen täydennysvalkuaisen tärkeät kasviryhmät ovat öljykasveista kevätrypsi ja -rapsi sekä palkokasveista herne ja härkäpapu. Vaihtoehtoina voisi olla syysöljykasvit, mutta niiden merkitys on toistaiseksi vähäinen. Öljykasvien viljelyalatavoite on 100 000– 150 000 hehtaaria. Herneen ja härkäpavun osalta tavoite on kummallakin noin 50 000 hehtaaria. Kaikki täysin realistisia aloja saavuttaa. Herneen ja härkäpavun lajikekehitys on vielä puolitiessä. Molemmista on lupa odottaa satoisampia ja paremmin viljelyyn soveltuvia lajikkeita. Härkäpavun tietyistä haitta-aineista on päästävä eroon, jotta laaja käyttö yksimahaisten tuotantoeläinten ruokinnassa olisi mahdollista. Boreal on ottanut merkittäviä edistysaskelia härkäpapulajikkeiden kehittämisessä pohjoisiin olosuhteisiin.

Herneestä on vihreä- ja keltasiemenisiä lajikkeita. Vihreäsiemenisiä käytetään yleensä ruuaksi, mutta ne soveltuvat myös rehuksi. Keltasiemeniset herneet ovat rehulajikkeita. Niiden hehtaarisadot ovat olleet noin 1000 kiloa suurempia kuin vihreäsiemenisissä lajikkeissa. Satoisuuskehitys keltasiemenisissä herneissä on ollut nopeaa. Parhaat viljelijät ovat saaneet yli 5 tonnin hehtaarisatoja. Pieni askel hernekasvuston rakenteen parantamiseksi voi merkitä suurta harppausta puinnin sujumisessa.

Useat satokilpailun osallistujat valitsivat Astronaute-herneen kilpailulajikkeeksi. Astronaute on ollut lajikekokeiden satoisin ja valkuaispitoisin keltasiemeninen rehuherne. Sen kasvuston rakenne helpottaa puimista. Syksyllä tiedämme miten kilpailussa kävi. Tärkeää on, että typpeä sitovien palkokasvien viljelyä edistetään monin tavoin.

Tervetuloa Farmit-peltopäivään Loimaalle maanantaina 30.7.2018 tutustumaan yhteen Astronaute-kilpailulohkoon ja kuuntelemaan kokenutta herneen viljelijää sekä muita asiantuntijoita. Tarkemmat tiedot www.farmit.net/event/.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja